Vuodenvaihteen talouskatsauksissa on kerrottu viime vuoden tärkeimmistä taloustapahtumista ja päättäjien tekemistä päätöksistä. Eurooppalaiseen talouskehitykseen vaikuttaa tänä vuonna kuitenkin eniten se, mitä päättäjät jättivät viime vuonna tekemättä. He eivät muuttaneet talouspolitiikkaa työllisyyttä tukevaksi.
Suomessa pääministeri Stubbin hallitus pyysi syksyllä virkamiehiä täydentämään promille-elvytykseen perustuvaa budjettiesitystä työllisyyttä parantavilla keinoilla, jotka eivät lisää valtion menoja. Saksassa liittokansleri Merkelin hallitus päätti elvytyspaketista, jota aletaan toteuttaa vasta vuoden 2016 alusta ja jonka koko on hyvin vaatimaton. Euroopan komissio ideoi investointipaketin, joka ei sisällä yhtään lisää rahaa EU:n budjetista tai Euroopan investointipankista.
Nykypolitiikalla Eurooppa juuttuu vuosikausiksi joukkotyöttömyyteen.
Euroopasta puuttuu poliittinen tahto tukea työllisyyttä myös julkisia menoja kasvattamalla. Päätöksentekijät eivät kuitenkaan voi ulkoistaa elvytyspolitiikkaa yksityisille yrityksille ja tavallisille ihmisille. Päinvastoin. Heidän pitäisi olla valmiita lisäämään julkisia menoja, jotka synnyttäisivät uusia työpaikkoja ja lisätuloja esimerkiksi työllistyville työttömille. Samalla menot synnyttäisivät myös verotuloja.
Hyvistä työllisyyttä lisäävistä hankkeista ei Euroopassa ole pulaa. Euroopan komission hahmottaman investointipaketin hyvä puoli on se, että komissio pyysi EU-maiden hallituksilta ehdotuksia pakettiin sisällytettäviksi investointihankkeiksi. Ehdotuksia kertyi 1 300 miljardin euron edestä. Tämä on 10 prosenttia Euroopan unionin kokonaistuotannon arvosta eli huomattava summa.
Esimerkiksi Stubbin hallitus ehdotti investointihankkeita yhteensä noin 13 miljardin euron edestä eli tuntuvasti. Ehdotukset sopisivat hyvin osaksi seuraavan hallituksen hallitusohjelmaa. Jos EU-maiden hallitukset alkaisivat toteuttaa ehdotuksiinsa perustuvaa investointiohjelmaa, voitaisiinkin jo puhua todellisesta Euroopan laajuisesta elvyttämisestä.
Viime kädessä hallitusten ehdotusten toteuttaminen on kiinni poliittisesta tahdosta, ei rahoituksen riittävyydestä. EU-päättäjien pitäisi olla valmiita hyväksymään julkisen rahan käyttö investointien rahoittamisessa. Tällaista valmiutta ei EU:ssa kuitenkaan näytä olevan. Suomi ei tee tässä suhteessa poikkeusta.
Jos poliittista tahtoa ei löydy, ei löydy hyviä aineksia Euroopan elpymiseenkään. Nykypolitiikalla Eurooppa juuttuu vuosikausiksi joukkotyöttömyyteen.
Kirjoittaja toimii erikoistutkijana Palkansaajien tutkimuslaitoksessa.
uutiskirje 