Kansainvälisen politiikan ja Eurooppa-opintojen professorina Tallinnan yliopistossa toimivan Jyrki Käkösen mukaan sananvapauteen kuuluva vastuu tuntuu unohtuneen Pariisissa Charlie Hebdo -lehteen tehtyä terrori-iskua seuranneissa länsimaisten arvojen puolustuspuheissa.
”Sekä tämän että kyvyttömyyden ymmärtää terrorismia tuottavia rakenteellisia tekijöitä voi nähdä entisestään korostavan vastakkainasettelua lännen ja islamilaisen maailman välillä”, Käkönen kirjoittaa Politiikasta.fi -verkkolehdessä .
Iskua seurannut keskustelu ohjautui välittömästi kysymykseen sananvapaudesta, joka on yksi keskeisistä länsimaisista arvoista. Käkösen mukaan Je suis Charlie -kampanja ilmentää fukuyamalaista näkemystä länsimaisten arvojen ylivoimaisuudesta ja liberalismin voitosta kylmän sodan jälkeen.
Globalisaatio on ymmärrettävä moniarvoistumisena, erilaisten arvomaailmojen kohtaamisena.
”Länsimaiset arvot eivät kuitenkaan ole välttämättä universaaleja. Tulkintaan sisältyykin ylimielisyyttä suhteessa muiden arvoihin, toiseen. Vaikka elämme globalisoituvassa maailmassa, maailma ei ole yhdenmukaistumassa. Globalisaatio on pikemminkin ymmärrettävä moniarvoistumisena, erilaisten arvomaailmojen kohtaamisena.”
Muut arvot hakevat tasavertaista asemaa
Käkönen kirjoittaa, että muutaman sadan vuoden länsimaistamisen tai nöyryytyksen jälkeen islamilaisuus, hindulaisuus, buddhalaisuus ja konfutselaisuus ovat vahvistumassa ja hakemassa tasavertaista asemaa länsimaisen sivistyksen tai kristinuskon kanssa.
”Kysymys ei ole vain erilaisten sivilisaatioiden ja arvomaailmojen suvaitsemisesta, vaan niiden kunnioittamisesta, kuten intialaissyntyinen amerikkalaistutkija Rajiv Malhotra on asian ilmaissut.”
Käkönen toteaa, ettei muslimeille merkittävien arvojen ivaaminen kohdistu vain fundamentalisteihin, vaan kaikkiin uskoviin muslimeihin.
”Tätä ei voida pitää toisten arvojen kunnioittamisena. Islamilaisten arvojen väheksyminen länsimaisten arvojen puolustamisen yhteydessä edistää maailman jakamista meihin ja muihin.”
Rakenteellinen väkivalta synnyttää avointa väkivaltaa
Terrorismi ei tule ulkopuolelta, vaan sen voi nähdä seurauksena rakenteellisesta väkivallasta siinä maailmassa, jonka olemme itse luoneet, Käkönen lainaa sanomaansa jo syyskuun 11. päivän terrori-iskun aikaan.
Näkyvää fyysistä väkivaltaa vaikeammin tunnistettavalla rakenteellisella väkivallalla on taipumus synnyttää avointa väkivaltaa ja antaa terroristeille usko oman väkivaltansa oikeellisuuteen. Väkivallan eliminoimiseksi onkin puututtava sitä tuottaviin tekijöihin ja rakenteisiin. Toisin sanoen on etsittävä ratkaisuja, jotka tekevät väkivallan tarpeettomaksi tai vähintäänkin vaikeuttavat väkivallan oikeuttamista.”
Hän toteaakin, ettei rauhan rakentaminen moniarvoisessa maailmassa voi tapahtua ainoastaan eurooppalaistamisen tai länsimaistamisen kautta.
”Eri aikoina on kuviteltu saavutettavan ikuinen rauha yhdenmukaistamisen myötä, luomalla maailmanlaajuinen kristikunta ja sittemmin kommunistisen vallankumouksen tai demokraattisen länsimaisen mallin levittämisen kautta. Omien arvojen puolustamisen lisäksi on opittava kunnioittamaan muiden arvoja, eikä vain sietämään toiseutta.”
lehti 