KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Keskustan ja Sipilän talouspoliittinen linja on leikkauksia ja yksityistämistä

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ajaa supistavaa talouspolitiikkaa.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ajaa supistavaa talouspolitiikkaa. Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Heikki Patomäki
24.1.2015 14.00

Eduskuntavaalien tärkein teema on talouspolitiikka. Vaikka lukuisat muutkin asiat vaikuttavat ihmisten mielipiteiden muodostukseen, kaikkien hallinnonalojen käytettävissä oleva varat ja siten politiikkamahdollisuudet riippuvat talouskehityksestä. Vasemmiston vaaliohjelman motto on ”jälleenrakennetaan hyvinvointivaltio”, mutta se ei onnistu ilman rahaa ja poliittista tahtoa.

Mielipidetiedusteluiden perusteella näyttää todennäköiseltä, että keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä vetää vaalien jälkeisiä hallitusneuvotteluita. Myös siksi on syytä luoda katsaus keskustan talouspoliittisiin ideoihin.

Sipilän julkiset kannanotot ovat varsin yksiselitteisiä. Talous on vaikeuksissa ja reseptinä on julkisten menojen karsinta ja leikkaukset. Retoriikka on tuttua, sitähän on toistettu loputtomasti jo Esko Ahon ja Iiro Viinasen ajoista lähtien. Tarvitaan ”rohkeita ja realistisia talousohjelmia, joiden pitää sisältää myös kipeät asiat”, Sipilä totesi esimerkiksi kommentoidessaan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhetta.

Ongelmana ei ole rahoituspääoman saatavuus.

”Suomi tarvitsee erittäin tiukan menokurin, suorastaan kulujen jäädyttämisen”, Sipilä korosti myös Talouselämän haastattelussa 24.10.2014. Keskustan puheenjohtajan mukaan aloitetaan menokurilla, ja jollei kasvua synny, tarvitaan vieläkin ankarampia leikkauksia. Paradoksi tässä on, että menokuri varmistaa osaltaan, että leikkauksia on edessä, koska se supistaa kokonaiskysyntää.

Varsinaisen pommin Sipilä päästi kun hän totesi toimittajalle lokakuun lopussa, että valtion ja kuntien virkamiesten määrää pitää vähentää kymmenillä tuhansilla. Lausuntoa siteerattiin laajalti mediassa.

Kunnissa on töissä reilu 400 000 suomalaista ja valtion palveluksessa noin 80 000. Sipilä siis esitti kuntien ja valtion alasajoa kenties kymmenellä prosentilla – ja työttömyyden lisäämistä saman verran.

Alkuperäisen jutun tehnyt toimittaja oli Teppo Kuittinen. Hän oli haastattelunauhalle varmistanut kuuliko hän oikein. ”Siis kymmeniä tuhansia virkamiehiä vähemmän?” ”Kyllä”, Sipilä vastasi haastattelunauhalle.

Jutun saaman hälyn myötä Kuittisen työsuhde Suomen Yrittäjien Yrittäjäsanomissa, Yrittäjä-lehdessä ja Yrittäjät.fi-sivustolla katkaistiin. Sipilän avustaja Riina Nevamäki oli keskustellut asiasta näiden lehtien päätoimittajan kanssa, mutta molemmat tietysti kieltävät, että tällä olisi mitään yhteyttä Kuittisen irtisanomisen kanssa.

Mitä muuta tiedämme nykykeskustan talouspoliittisista linjauksista? Kalevan haastattelussa 19. marraskuuta Sipilä ehdottaa perintöveron keventämistä tai poistamista kokonaan. ”Yritysten sukupolvenvaihdoksia pitää helpottaa.”

Sipilä ehdottaa myös, että ”perinnön vastaanottamisesta ei maksettaisi veroa, vaan perityn asunnon myynnistä menisi suurempi vero kuin tällä hetkellä”.

Sipilä ehdottaa siis supistavaa talouspolitiikkaa, julkisten budjettien ja työntekijämäärien alasajoa, ja veropolitiikkaa, joka suosii varallisuuden kasautumista.

Hän on myös lukuisissa yhteyksissä puhunut keskustan yhteisesti teemakseen valitsemista ”normitalkoista”. Tämä tarkoittaa sääntelyn yksinkertaistamista ja vähentämistä. Vaikka on monia asioita, joissa sääntelyn yksinkertaistaminen on paikallaan, teema heijastelee myös uusliberaalia pyrkimystä lisätä työmarkkinoiden joustoja, heikentää työn tai ympäristön suojelua, ja avata lisätilaa yksityisten voittojen tekemiselle.

Toki keskustalla on myös kasvuohjelma. Sipilä on nostanut kasvurahaston keinoksi saattaa Suomi kasvu-uralle. Kuten hän blogissaan 10.10.2014 toteaa, ”keskusta on esittänyt yhdeksi ratkaisuksi kasvurahastoa, jonka pääoma saataisiin esimerkiksi TeliaSoneran omistusta myymällä ja eläkeyhtiöistä”. Idean rahoitus edellyttää siis vielä jäljellä olevan julkisen omaisuuden merkittävää yksityistämistä.

Miten idea sitten toimisi? Sipilä kirjoittaa: ”Valtio ei voi valita voittajia, sen vuoksi jokainen yhteiskunnan euro tarvitsee rinnalleen yksityisen euron. Nämä kaksi yhdessä antavat vipuvaikutuksen muun rahoituksen järjestymiseen. Tavoitteena olisi synnyttää vaikkapa tuhanteen yritykseen kahden Nokian verran uusia työpaikkoja.”

Suunnitelmat ovat epämääräisiä, mutta kasvurahaston kooksi on kaavailtu kenties kolmea miljardia euroa. Käytännössä, jos rahasto lähtisi liikkeelle normaalin varovaisesti, se kykenisi tarjoamaan korkeintaan puolen miljardin verran lisärahoitusta yrityksille vuodessa, todennäköisesti selvästi vähemmän: esimerkiksi 200–300 miljoonaa euroa vuodessa. Vaikka summa laitettaisiin suoraan julkisiin investointeihin, se olisi täysin riittämätön kääntämään talouskehitystä. Tarkoitus on kuitenkin vain tarjota rahoitusta yrityksille.

Monien kommentaattoreiden mukaan ongelmana ei ole rahoituspääoman saatavuus. Kommentaattorit ovat oikeassa. Korot ovat historiallisen alhaalla ja markkinat pursuavat rahaa. Euroopan keskuspankin mukaan yritysrahoitus toimii Suomessa moniin muihin euromaihin verrattuna hyvin. Ongelmat ovat muualla.

Deflationaarisen talouskehityksen vuoksi vallitsee suuri epävarmuus tulevasta. Kun tuotto-odotukset ovat alhaalla, ei investointeja tehdä. Rahoituksen tuputtaminen ei tähän auta. Tarvitaan aivan toisenlaista julkisvallan roolia, sellaista, mitä hahmottelen uudessa kirjassani Suomen talouspolitiikan tulevaisuus: teoriasta käytäntöön.

Jotkut puhuvat siitä, että vaalien jälkeen saatetaan muodostaa uusi punamultahallitus. Sipilän kannanottojen perusteella keskustan talouspolitiikalla ei ole juurikaan tekemistä ”mullan” kanssa, ”punaisuudesta” puhumattakaan.

Kirjoittaja on professori ja vasemmistoliiton puoluehallituksen jäsen.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään