Jari Hanska ja Susanna Kuparinen tekivät Ylelle Porttikielto Poriin -dokumentin. Julkaisun ohessa tekijät arvostelivat Yleä painostuksesta ja yrityksestä sensuroida dokumenttia.
Ylen johtajat kiistivät väitteet ja syyttivät Hanskaa ja Kuparista epäeettisestä journalismista.
Dokumentissa julkaistiin Ylen viestintäjohtajan Reija Hyvärisen kriittinen puhelu toimittajille. Ennen dokumentin julkaisua Hyvärinen pyrki puuttumaan dokumentin sisältöön ja poistamaan oman puhelunsa dokumentista, koska puhelun käyttämiselle ei ollut lupaa.
Maanantaina Hyvärinen, Ylen journalististen standardien ja etiikan päällikkö Riitta Pihlajamäki sekä Yle Asian päällikkö Ilkka Lehtinen väittivät, että toimittajien menettely on räikeässä ristiriidassa journalistin ohjeiden ja Ylen eettisten ohjeiden kanssa. Heidän mukaansa Hyvärisen ”haastattelunauhan” nauhoittamiseen ja julkaisemiseen ei kysytty erikseen lupaa.
Journalistiliiton lakimies Jussi Salokangas pitää Ylen väitteitä perusteettomina.
Yhteiskunnallisesti merkittävä asia
”Kysymys ei ole ohjeiden tarkoittamasta haastattelusta, vaan Hyvärinen on soittanut oma-aloitteisesti toimittajille. Toimittajat eivät osanneet odottaa Hyvärisen soittoa, eikä hänen etukäteissuostumustaan olisi voitu missään vaiheessa hankkia. Ylen omissa eettisissä ohjeissa ei edellytetä jälkikäteissuostumuksen hankkimista”, Salokangas kirjoittaa kannanotossaan.
Julkisen sanan neuvosto on linjannut, että muistiinpanovälineenä käytetyn haastattelunauhankin voi julkaista, jos kyse on yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta. Nyt kysymys ei tosin ollut edes toimittajan tekemästä haastattelusta, vaan viestintäjohtajan itse soittamasta puhelusta.
”Asian yhteiskunnallinen merkittävyys liittyi siihen, että noin tunnin kuluttua OP-ryhmän pääjohtajan Reijo Karhisen haastattelusta Ylen viestintäjohtaja soittaa ja syyttää Journalistin ohjeiden rikkomisesta. Puhelusta saa sen kuvan, että Hyvärinen oli jo muodostanut kantansa ennen puhelua”, Salokangas kirjoittaa.
”Sillä, miten vallankäyttäjä pystyy vaikuttamaan tuleviin haastatteluihin tai näivettämään yhteiskunnallista keskustelua, on yhteiskunnallista merkittävyyttä.”
Salokangas korostaa, että viestintäjohtajana Hyvärinen on Yleisradion johtoryhmään kuuluva vallankäyttäjä ja toimii yhtiön keulakuvana, ja nimenomaan siksi tämän tulisi puolustaa avointa keskustelua yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista.