Suurin toivein Säätytalolla hallitusneuvotteluissa sovittua sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) uudistamista on rakennettu kuin Iisakinkirkkoa. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan hallituksen sote-esitys rikkoo perustuslakia ja vaatii merkittäviä muutoksia.
Uudistus on kansalaisten kannalta keskeisin tämän hallituskauden hanke kuntauudistuksen kariuduttua. On tärkeää, että tavoite kansalaisten yhdenvertaisten sote-palvelujen saatavuudesta toteutuu. Edelleenkin on pieni mahdollisuus, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa saadaan sote-ratkaisu jossain muodossa valmiiksi. Ongelma on, ettei tällä aikataululla ehtisi järjestää kuntakuulemista.
Perustuslakivaliokunnan mukaan perustuslailliset ongelmat koskevat sote-alueiden hallintoa ja rahoitusta. Hallituksen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä koskevassa lakiesityksessä on kohtia, jotka rikkovat kunnallista itsehallintoa ja demokraattista päätöksentekoa.
On tärkeää, että tavoite kansalaisten yhdenvertaisten sote-palvelujen saatavuudesta toteutuu.
Nämä ongelmat ovat olleet jo pitkään tiedossa. Jälkikäteen voi ihmetellä, miksi näitä asioita ei ratkottu jo ennen perustuslakivaliokunnan käsittelyä. Peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.) johdolla hallituksen esitystä valmistellut työryhmä ei kyennyt täydellä teholla purkamaan ongelmakohtia. Työryhmässä jarrumiehet tulivat kokoomuksesta. Linjausten tekeminen jäi perustuslakivaliokunnalle.
Sote-uudistuksessa oleva hurja demokratiavaje on ollut tiedossa. Päätökset palveluista uhkasivat karata kauaksi kuntalaisista. Kuntalaisia edustavat kunnanvaltuustot jäivät päätöksenteossa rahoituksen kauttakulkupaikan rooliin, mikäli esitys olisi toteutunut.
Samaan aikaan kunnilla kuitenkin säilyi velvollisuus turvata sote-palvelut. Myös ennaltaehkäisy jäi esityksen mukaan kuntien vastuulle. Demokratiavajetta voidaan poistaa valitsemalla sote-alueiden päättäjät vaaleilla, jos sote-alueista pidetään kiinni.
Esitetyssä muodossa sote-uudistus ei ratkaise myöskään sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen liittyvää eriarvoisuutta. Edelleen hyvätuloiset, paremmin koulutetut ja työterveyspalvelujen piirissä olevat ihmiset saavat muita helpommin terveyspalvelut. Sote-ratkaisu ei poista terveyseroja. Pienituloisimmat ja heikoimmin koulutetut sairastavat muita enemmän.
Sote-uudistuksen lähtökohta oli vaikea. Hallitusohjelmassa uudistus alistettiin osaksi kuntauudistusta. Laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut piti järjestää vahvoissa peruskunnissa, ja sote-alueilla vain poikkeustapauksissa. Jo Säätytalolla hallitusneuvotteluissa Vasemmistoliiton kansanedustaja Erkki Virtanen epäili, että päätös sitoa sote-uudistus vahvoihin peruskuntiin on virhe.
Tästä sidoksesta tuli vahva kiviriippa sote-uudistukselle. Vahvoihin peruskuntiin tähtäävä kuntauudistus ajoi karille.
sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi
uutiskirje 
