Kassajonossa pappa ihmetteli, mitä ihmettä ne oikein tappelee koko ajan siitä sote-uudistuksesta. Mummo siihen, että sanopa muuta, nyt ne on keksiny, että Suomeen tulisi vain 19 terveyskeskusta, voi hyvä ihme, kyllä tulee pitkiä matkoja ihmisillä.
Kassajonon esimerkki kuvaa hyvin sitä hämmennystä, mitä byrokratiakielellä uutisointi ihmisissä aiheuttaa. Kenen tehtävä olisi ihmiskielellä kertoa, mitä tässä puuhataan?
Nyt ne on keksiny, että Suomeen tulisi vain 19 terveyskeskusta.
Mielestäni sote-uudistuksessa on otettu oikeita askelia eduskunnassa. Saamieni tietojen mukaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan luonnos perustuslakivaliokunnalle perustuu tuottamisvastuualueisiin, eikä mallissa ole enää mammuttimaisia sote-alueita. Näin valiokunta on päätynyt Kainuun soten tai Pohjois-Karjalan eksoten pohjalta lähtevään malliin, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään sairaanhoitopiirien kokoisille alueille. Toivon, että jatkovalmistelussa edetään rahoituksessa sote-veron suuntaan ja tuottamisvastuualueille kaipaan omia vaaleja demokratian lisäämiseksi.
Hyvää mallissa on se, että ratkaisulla estetään yksittäisten kuntien koko sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityistäminen, siksi päätös tarvitaan tämän eduskunnan aikana. Kansainvälisten sijoittajien omistama Attendo markkinoi härskisti palveluitaan ja on saanutkin muutamat kunnat tekemään järkyttäviä 10 vuoden sopimuksia. Nämä kunnat ovat joutuneet lisäksi palkkaamaan kuntaan sosiaali- ja terveysalan viranomaistehtäviin viranhaltijoita ja joutuvat ostamaan erikoissairaanhoidon palveluita.
Hyvää on myös se, että vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyy laajemmille hartioille, jolloin ihmisillä on tasavertaisempi mahdollisuus saada palveluja riippumatta yksittäisen kunnan taloustilanteesta. Kainuun sote ja Pohjois-Karjalan eksote ovat osoittaneet, että aiemmin lääkäripulasta kärsineisiin kuntiin on saatu paremmin lääkäreitä ja erikoislääkäreiden osaamista on voitu hyödyntää myös kuntien terveyskeskuksissa ja lisätä sosiaalipalveluiden yhteistyötä terveydenhuollon kanssa. Ne ovat kyenneet vähentämään hallintoa, jolloin rahoitusta on jäänyt enemmän terveyskeskuksille ja ehkäisevään työhön, kuten perhetyöhön. Kainuussa ei ole lakkautettu yhdestäkään kunnasta terveyskeskusta, mutta on perustettu oma lastensuojelun yksikkö!
Hallinnon väännön aikana tulisi tuotantoalueilla miettiä myös sitä, miten ehkäistään ongelmien kasautumista ja kavennetaan kansalaisten välisiä terveyseroja. Miten turvataan nopea pääsy ”yhden luukun” hyvinvointikeskuksiin, eikä pompotella sairaita tai ongelmissa olevia ihmisiä? Tätä tietoa pappa ja mummokin kaipaavat hallinnon kiemuroiden sijaan.
Kirjoittaja on sosiaalialan työntekijä ja sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen.
uutiskirje 