Julkisessa keskustelussa ikäihmisiä syyllistetään ja heistä puhutaan usein pelkästään kansantalouden jarruna toimivana passiiviväestönä. Tämän suuntaiset puheet ovatkin paitsi epäreiluja, myös erittäin ajattelemattomia ja lyhytnäköisiä. Nimittäin se, että suomalaisten eliniänodote jatkaa kasvamistaan on itse asiassa merkki hyvinvointivaltiomme toimivuudesta.
Vielä sata vuotta sitten neljännes suomalaisista kuoli ennen aikuisikää. Silti jo tuolloin, kuului vakavasävyisiä moitteita siitä, että suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin panostamisessa olisi menty liian pitkälle. Onneksi näitä väitteitä ei aikanaan kuunneltu, vaan hyvinvointivaltiota alettiin rakentaa samaan tahtiin kun maa kehittyi ja vaurastui.
Nykyään kuulee toistuvasti ikäihmisiä syyllistettävän sosiaali- – ja terveydenhuollon menoista ja talouden kestävyysvajeesta. Tuntuukin oudolta, että terveysmenoihin lasketaan mukaan vanhusten laitoshoito, kotihoito ja omaishoito, mutta ei esimerkiksi vammaispalveluja tai päihdehuoltoa. Tilastoinnin mukaan vanhuutta pidetään siis sairautena.
Eläkeläisten ostovoimaa leikkaavana toimena taitettu indeksi on viimevuosikymmeninä ollut merkittävin yksittäinen seikka. Alun perin työeläkkeissä oli käytössä puhdas ansiotasoindeksi. Tämä tarkoitti sitä, että eläkkeet nousivat yksyhteen palkankorotusten kanssa. Eläkemenojen kasvun hillitsemiseksi siirryttiin puoliväli-indeksiin, joka huomioi tasavertaisesti yleisen hintojen nousun ja palkkakehityksen. Vuonna 1995 päätettiin siirtyä alun perin väliaikaiseksi tarkoitettuun taitettuun indeksiin. Tässä edelleen voimassaolevassa mallissa yleisen hintakehityksen painotus on 80 prosenttia ja palkkojen 20 prosenttia.
Taitetun indeksin tavoitteena oli alun perin varautua suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymiseen ja rahastojen riittävyyden turvaaminen tuleville sukupolville. Rahastojen varat ylittivät 170 miljardin rajan vuonna 2014. Niiden vuosituotot ovat yli 10 miljardin. Rahastoissa on siis seitsenkertainen määrä varoja vuoden eläkemenoihin verraten. Pitäisikö siis eläkemenojen sijasta alkaa hillitsemään rahastojen kasvua?
Eläkerahastojen tuotto on viimeisen 15 vuoden aikana ollut keskimäärin 5,5 prosenttia vuodessa. Seuraavan 30 vuoden aikana rahastot paisuisivat samalla tuotto osuudella nykyisestä 170 miljardista peräti 800 miljardiin. Pelkkä vuosituotto tuolloin olisi jo 44,5 miljardia euroa.
Pelkästään palkkojen kehitykseen sidottu indeksi maksaisi vuositasolla noin 300 miljoonaa enemmän kuin nykymalli. Puoliväli-indeksin hintalappu olisi 110 miljoonaa vuodessa taitettua indeksiä kalliimpi. Nykyeläkkeensaajat eivät siis missään nimessä olisi indeksin korjaus vaatimustensa toteutuessa syömässä tulevien eläkkeensaajien pöydästä, niin kuin mm. elinkeinoelämän suunnalta usein väitetään.
Kirjoittaja on tamperelainen mittakirvesmies ja vasemmistoliiton varapuheenjohtaja.
uutiskirje 
