Suomen suurin ongelma ei ole velka eikä hyvätuloisten verotus. Se on työttömyys, jonka radikaali alentaminen sulattaisi myös velan ja antaisi tilaa työn verotuksen keventämiselle.
Työttömyydessä ylitettiin helmikuussa kymmenen prosentin haamuraja. Parhaan kuvan ongelman mittasuhteesta antaa kuitenkin työ- ja elinkeinoministeriön mittaama laaja työttömyys. Kun 355 400 työtöntä työnhakijaa ja toimenpiteissä olevat 125 500 henkilöä lasketaan yhteen, paljastuu, että todellisuudessa työtä vaille olevia on jo 480 000 – siis melkein puoli miljoonaa!
Edellisen kerran näin suuri työttömyys oli helmikuussa 1999.
Leikkaus vähentäisi työllisten määrää noin 24 000 henkilöllä jo ensimmäisenä vuonna.
Massatyöttömyys ei pääse vaalikeskustelujen teemaksi eivätkä työttömät järjestä enää mielenosoituksia. Työttömyyteen on turruttu, vaikka siinä muhii kansallinen hätätila. Tuhansien ikääntyneiden tiedot ja kokemus jäävät hyödyntämättä, tuhannet nuoret ovat syrjäytymisvaarassa.
Inhimillisten menetysten lisäksi työttömyys tulee euroissa hätkähdyttävän kalliiksi. Työttömyysetuuksia maksettiin viime vuonna 4,8 miljardia euroa. Kun mukaan lasketaan menetetyt verotulot ja tulonsiirtojen lisämenot, päädytään 7–9 miljardin kustannuspottiin, laski STTK:n pääekonomisti Ralf Sund tiistaina. Työttömyyden rahallinen hinta on massiivinen kun sen suhteuttaa koko kuluvan vuoden budjettiin, jonka loppusumma on vajaat 54 miljardia euroa.
Suurtyöttömyys on otettava huomioon, kun vaalikamppailun loppusuoralla taistelu leikkaajien ja elvyttäjien välillä kiihtyy jälkimmäisten saadessa koko ajan lisää tukea akateemisesta maailmasta.
Konkreettisen luvun esitti Palkansaajien tutkimuslaitos keskiviikkona julkaisemassaan talousennusteessa: jos julkisia menoja leikattaisiin ensi vuonna lisää 2,1 miljardia euroa, BKT:n arvioitu kasvuvauhti alenisi 1,6 prosentista 0,6 prosenttiin ja leikkaus vähentäisi työllisten määrää arviolta noin 24 000 henkilöllä jo ensimmäisenä vuonna.
Työttömyydestä vaaleissa on puhuttu sen verran, että oikeisto haluaa leikata työttömyysturvaa, jotta se kannustaisi paremmin hakeutumaan töihin. Väite siitä, että työttömät olisivat laiskuuttaan ilman töitä on loukkaava, kun katsoo tuoreimman työllisyyskatsauksen lukuja. Helmikuun lopussa työ- ja elinkeinotoimistoissa oli siis 355 400 työtöntä työnhakijaa, mikä oli 31 600 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Avoinna samaan aikaan oli 61 200 työpaikkaa. Yhtä työpaikkaa kohden on noin kuusi työtöntä.
Julkisilla investoinneilla on keskeinen rooli Suomen uudelleenkäynnistämisessä ja työllisyyden parantamisessa. ”Tällä hetkellä, kun työ- ja hyödykemarkkinoilla on väljyyttä ja kun korot ovat matalat, julkisten investointien talouskasvua vauhdittavat ja tuottavuutta tukevat vaikutukset ovat suurimmillaan”, toteaa PT ja lainaa IMF:n tutkimusta, jonka mukaan nämä investoinnit jopa rahoittavat itse itsensä.
kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi
uutiskirje 
