KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Veromyytit menevät nurin

Veroista hyötyy koko yhteiskunta infrastruktuurin, terveydenhuollon, koulutuksen ja järjestyksen ylläpitämisen kautta.

Veroista hyötyy koko yhteiskunta infrastruktuurin, terveydenhuollon, koulutuksen ja järjestyksen ylläpitämisen kautta. Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen

Onko Suomen veroaste liian korkea? Paisuvatko menot yli verotulojen? Maksavatko veronalennukset itse itsensä?

Pontus Purokuru
29.3.2015 10.00

Käynnissä on julkinen veropaniikki.

Björn Wahlroos, Karl Fazer ja Maarit Toivanen-Koivisto ovat muuttaneet tai muuttamassa pakoon Suomen perintöverotusta. Keskustan Juha Sipilän mukaan Suomen veroaste on ennätyskorkea verrattuna muihin Euroopan maihin. Helsingin Sanomien (24.3.) veromallivertailun mukaan Suomen on pakko leikata menoista, koska verotulot jatkavat laskuaan.

Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju väitti viikko sitten STT:n mukaan, että ”Suomen kokonaisveroprosentti on toiseksi korkein maailmassa Pohjois-Korean jälkeen”. Tämä väite ammuttiin sentään nopeasti alas, kun Taloussanomat tarkisti, että Pohjois-Koreassa verotus on hyvin minimaalista 11 prosentin veroasteella.

Veromyyttejä riittää kyseenalaistettavaksi.

1. ”Ylikorkea veroaste”

Usein väitetään, että Suomen veroaste on kansainvälisesti vertailtuna liian korkea ja vieläpä nousussa. Esimerkiksi CIA:n veroastelukujen mukaan Suomi on kymmenentenä maailman kärjessä.

Kokonaisveroasteita on sikäli hankala vertailla, että luku lasketaan eri maissa eri tavalla. Suomessa työeläkemaksut ja muita sivukuluja lasketaan veroasteeseen. Jos eläkemaksut poistetaan laskuista, Suomen veroaste on alle EU:n keskiarvon.

Pitäisi myös katsoa, kuinka paljon verotuksella saa palveluja ja muita hyötyjä kussakin maassa.

On kuitenkin totta, että talouskriisin aikana Suomen veroastetta on nostettu noin 42 prosentista noin 45 prosenttiin.

– Suurin syy veroasteen muutoksen on se, että bruttokansantuote on romahtanut, sanoo Vasemmistoliiton poliittinen sihteeri Jussi Saramo.

Virallisillakin laskelmilla esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa on edelleen Suomea korkeampi kokonaisveroaste.

Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen huomauttaa, että kun puhutaan ”ankarasta työn verotuksesta” ja ”jyrkästä progressiosta”, unohdetaan, että valtion tuloveroasteikkoa on alennettu useita kertoja siitä lähtien, kun Harri Holkerin hallitus aloitti verouudistuksen 1980-luvun lopussa.

– Tuloveroasteikon ylimpiä veroprosentteja on alennettu parikymmentä prosenttiyksikköä tänä aikana. Sen sijaan pienituloisia suhteellisesti enemmän rokottavan kunnallisveron ja palkasta perittävien prosentuaalisten sosiaaliturvamaksujen osuus on kasvanut, mitä monetkaan verokeskustelijat eivät näytä huomaavan.

– Siitä ei paljon puhuta, että työttömyysturvalla tai vastaavanlaisella sosiaaliturvalla elävien verotus on ankarampaa kuin samansuuruisen palkkatulon verotus.

2. ”Menot paisuvat, tulot laskevat”

Helsingin Sanomien verovertailu maalaa kuvan valtiosta, jossa verotulot laskevat samalla kun julkiset menot paisuvat.

– Julkiset menot eivät ole juurikaan paisuneet, Jussi Saramo sanoo ja luettelee lukuja: 1980-luvun lopussa valtiolla oli 215 000 työntekijää, nyt heitä on 85 000. Reilusti yli puolet valtion työntekijöistä on vähennetty.

Kunnissa työntekijöiden määrä on kasvanut, ja jos laskee valtion ja kunnat yhteen, julkisen sektorin koko on pysynyt suurin piirtein samana vuosikymmenten ajan. Toisaalta julkinen sektori tekee nykyään asioita, joita se ei tee ennen.

Maailmanpankin kokoomatilaston mukaan Suomen julkinen sektori ei ole mikään ongelmapesäke – päinvastoin, sillä se on maailman tehokkain julkinen sektori.

STTK:n pääekonomisti Ralf Sund katsoo, että hyvinvointivaltion pahimpia uhkia on kansainvälinen verokilpailu. Taloudet sovittavat verokantojaan ja -asteitaan alimman tarjouksen mukaan kilpailussa kohti nolla-astetta.

– Yksi esimerkki tästä on Suomen yhteisöveron alennus, jossa taustalla oli Ruotsin yhteisöveron alennus.

– Tämä ilmiö on kaikkinensa vastenmielinen ja vaarallinen. Ainoa lääke on pyrkiä kansainvälisellä yhteistyöllä harmonisoimaan verotusta. Edes EU:n sisällä tässä ei juurikaan ole edetty. Veroparatiiseja löytyy myös EU-maiden joukossa. Murheellisena rypyt otsalla katselen ja kauhistelen tilannetta.

Perjantaina 27.3. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä jatketaan veromyyttien purkamista.
Onko pakko leikata, koska verotulot vähenevät? Verotetaanko perintöjä moneen kertaan? Maksavatko veronalennukset itse itsensä?
Lue koko juttu näköislehdestä.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään