Suomalaisen kansanvallan yksi erikoisuus on se, että ennen eduskuntavaaleja vaaliohjelmia esittävät puolueitten ohella virkamiehet. Valtiovarainministeriön (VM) virkamiesten mielestä ensi vaalikaudella olisi valtiontaloutta sopeutettava noin 4 miljardilla eurolla ja kuntien talouksia yhtensä noin 2 miljardilla eurolla. Mitä on tehtävä –tyyliin kirjoitetun raportin mukaan sopeutusten on painotuttava menoleikkauksiin eikä veronkorotuksiin.
Tiedotusvälineissä virkamiesten ohjelmaa on pidetty neutraalina asiantuntija-arviona, joka sisältää totuuden paitsi julkisen talouden tilasta myös sen edellyttämästä politiikasta.
Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta kaikki muut keskeiset puolueet ovat omaksuneet leikkauslinjan tukemisen.
Ohjelma on asiantuntijoitten kirjoittamana arvio, mutta neutraali se ei ole. ”Julkinen sektori on kestävän kasvun mahdollistaja, muttei voi itse toimia kasvun lähteenä”, raportissa todetaan.
Siinä, minkälaisena valtion rooli nähdään taloudessa, kuvastuvat viime kädessä ideologiset erot. Raportissa valtio ei todellakaan toimi kasvun lähteenä vaan pikemminkin kasvun esteenä: laskelmissa julkisten menojen kasvattaminen syrjäyttää yksityisiä investointeja. Velalla rahoitetut julkiset infrastruktuuri-investoinnit saattavat tukea talouskasvua vähän aikaa, mutta lisääntyneen velkataakan takia velkarahoitteiset julkiset investoinnitkin ovat viime kädessä kasvun ja työllisyyden kannalta haitallisia.
Leikkauspolitiikan vastakohta – elvytyspolitiikka – perustuu näkemykseen, että erityisesti lama-aikoina velkarahoitteiset julkiset investoinnit voivat vahvistaa talouden perustaa ja kasvuedellytyksiä niin paljon, että ne lopulta voivat maksaa itse itsensä. Tämän näkemyksen mukaan velkaantuneisuuden vähentämiseen tähtäävät menoleikkaukset saattavat viime kädessä lisätä velkaantuneisuutta, koska leikkaukset talouskasvun edellytyksiä heikentäessään vähentävät tulevia verotuloja.
Kumpi näkemys on oikea?
Viime aikoina on tehty poikkeuksellisen paljon tutkimuksia elvytyksen ja toisaalta menoleikkausten vaikutuksista. Ne antavat vahvaa tukea elvytykselle ja menoleikkausten arvostelulle. On hämmentävää, ettei VM:n virkamiesten raportissa näy jälkeäkään näistä tutkimuksista.
On myös hieman yllättävää, että vasemmistoliittoa lukuun ottamatta kaikki muut keskeiset puolueet ovat omaksuneet leikkauslinjan tukemisen. Jos leikkauspolitiikka hallitsee ensi vaalikautta, työllisyyden selvää kohentumista on turha odottaa. Siitä on eurokriisin aikana saatu liikaakin tietoa.
Kirjoittaja toimii erikoistutkijana Palkansaajien tutkimuslaitoksessa.
uutiskirje 