Jos useiden puolueiden vaalienaluspuheet käyvät toteen, seuraava hallitus ja eduskunta leikkaavat miljardeja euroja julkiselta sektorilta. Ammattiliitto JHL:n toimialajohtaja Teija Asara–Laaksosen mukaan riskinä on, että käytännössä leikkaukset pudotetaan kuntien syliin. Palvelut tuotetaan kunnissa ja kuntayhtymissä, ja monet palveluista ovat lakisääteisiä. Jos valtio leikkaa kuntien valtionosuuksista ja/tai indeksikorotuksista, kunnat joutuvat karsimaan ei-pakollisia palveluja, heikentämään pakollisten laatua ja nostamaan kuntaveroa tai kaikkea tätä, Kajaanissa tiistaina puhunut Asara-Laaksonen sanoi.
– Näin valtio – hallitus ja eduskunta – teettäisi likaisen työn kunnilla. Tällainen menettely lisäisi kansalaisten eriarvoisuutta, koska kuntien tilanne ja kantokyky on niin erilainen. Palvelujen saatavuus ja laatu riippuu jo nyt liikaa siitä, missä kunnassa asuu.
Osa julkisen talouden sopeutustarpeista aiotaan hoitaa vähentämällä kuntien tehtäviä. Asara-Laaksosen mielestä se ei saa tarkoittaa sitä, että kuntien resursseja leikattaisiin vielä enemmän. Kuntien on saatava riittävät resurssit tehtäviensä hoitamiseen ja kansalaisten on saatava luvatut palvelut kunnollisina.
Hän sanoi yhä useampien ekonomistienkin varoittelevan leikkauspolitiikasta, koska se tappaisi kasvun oraat ja lisäisi työttömyyttä.
– Tärkeää on, että kaikki sopeutustoimet tehdään yhteistyössä, konsensusta kunnioittaen. Samaa henkeä pitää noudattaa myös kunnissa ja kuntayhtymissä.
Kunnissa jo nyt yt-neuvotteluja
Monet kunnat käyvät jo yhteistoimintaneuvotteluja, ja vaalien jälkeen niitä tulee todennäköisesti lisää. Asara-Laaksonen painottaa, että yhteistoimintaneuvottelujen pitää olla aitoja
– Ei sanelua, vaan nimenomaan yhteistoimintaa. Kaikki henkilöstöryhmät on otettava mukaan, kun sopeutustoimia valmistellaan ja pannaan toimeen ja kun niiden vaikutuksia ja tuloksia arvioidaan.
Paniikkileikkauksia parempana hän pitää työn tuloksellisuuden, työtapojen ja palveluprosessien kehittämistä. Tässä kaikilla henkilöstöryhmillä on kullanarvoista tietoa ja osaamista, jota pitää hyödyntää.
Asara-Laaksonen kehottaa kiinnittämään huomiota erityisesti tukipalveluja tuottaviin henkilöstöryhmiin. Esimerkiksi vastikään rauenneesta lakiesityksestä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä oli jätetty pois nämä ryhmät, kuten laitoshuoltajat ja ruoka- ja puhtauspalvelutyöntekijät.
– Virhe pitää korjata, kun uusi hallitus tarttuu sote-uudistukseen heti vaalien jälkeen. Tukipalvelutyöntekijöiden panos sujuvassa ja turvallisessa palveluketjussa on korvaamaton. Heidät on laskettava mukaan sote-lain määrittämään henkilöstömitoitukseen.