– Vääristyneen datan kouluttama tekoäly voi hävittää alkuperäiskansojen kielen, voimistaa stereotypioita ja vääristellä identiteettiämme, toteaa Aluki Kotierk, YK:n alkuperäiskansojen foorumin puheenjohtaja.
– Digitaalisilla alustoilla levitetään jo nyt disinformaatiota ja ne mahdollistavat estottoman kulttuurisen omimisen. Tekoälystä uhkaa tulla elämäämme muokkaaviin algoritmeihin koodattu uudenlainen kolonialismin muoto.
Pääosaa tekoälyjärjestelmistä kehitetään ilman, että alkuperäiskansat olisivat edustettuina, eivätkä ne yleensä ole heidän tavoitettavissaan. Suurimmassa osassa näkökulma on eurooppalainen.
Aktivisti Moi Guquitan mukaan tekoäly ei ole neutraali ja sitä on jo käytetty alkuperäisyhteisöjen tarkkailussa, niiden johtajien kriminalisoinnissa ja alkuperäiskansojen resursseja hyödyntävien yhtiöiden ja hallitusten suosimisessa.
Biometriset teknologiat, kuten kasvojentunnistusohjelmat, voivat johtaa vääriin tunnistuksiin ja alkuperäisasukkaiden rasistiseen profilointiin, kertoo YK:n selvitys.
– Kyse ei ole siitä, miten käytämme tekoälyä, vaan siitä, kuka suunnittelee sitä – millaisella etiikalla ja miten alkuperäisasukkaat osallistetaan, Guiquita sanoo.
Ulkopuoliset tekevät lastenkirjoja tekoälyllä
Kansainvälisen oikeuden mukaan alkuperäiskansat ovat oikeutettuja vapaaseen, etukäteiseen ja riittävään informaatioon asioissa, joilla on tai voi olla laaja-alainen vaikutus heidän maahansa, resursseihinsa, kulttuuriinsa ja perinteisiin elinkeinoihinsa.
Kansat ovat myös vaatineet oikeutta itseään koskevan tiedon hallitsemiseen eli alueelle, joka kytkeytyy tiukasti tekoälyn kehittämiseen ja käyttöön.
Datasuvereniteetti on erityisen tärkeää alkuperäisyhteisöille, joiden kulttuuria, kieliä ja resursseja tekoälypohjaiset algoritmit voivat hyödyntää. Suurimmassa vaarassa ovat uhanalaiset kielet, joita ei opeteta koulussa.
– Tekoälyllä kielimalleja rakennetaan alkuperäiskielille ilman yhteisöjen suostumusta, surkealla tarkkuudella ja internetistä raapimalla, sanoo ojibwe-robotiikan keksijä ja aktivisti Danielle Boyer.
– Alkuperäiskansoihin kuulumattomat tekevät tekoälyllä lastenkirjoja kielistämme ja kulttuuristamme. He tekevät virheitä ja esittävät meidät väärin.
Boyerin mukaan ChatGPT voi jopa keksiä kieleen sanoja, mikä uhkaa perinteiden ja kielten säilymistä.
– Meidän täytyy taistella vastaan, ei pelkästään omia teknologioita omissa yhteisöissämme kehittäen, vaan myös puolustautumalla yhteisöjämme uhkaavia vahinkoja vastaan, Boyer toteaa.
Kaiken ytimessä kaupallistaminen
Alkuperäiskansojen resursseja ja elinympäristöjä uhkaavat niiden alueelle rakennetut sähköä ja vettä kuluttavat datakeskukset, samoin kuin elektroniikan vaatimien mineraalien louhinta.
Chilen atacameño-kansa on viime aikoina vastustanut litiumin ja kuparin louhintaa, joka uhkaa heille kulttuurisesti arvokkaita alueita ja vesivarantoja Atacaman autiomaassa.
East West Management -instituutin Etelä-Aasian johtajan Pyrou Chungin mukaan ratkaisua ilmastonmuutoksen ja luonnonsuojelun ongelmiin ei löydy, koska alkuperäiskansojen näkökulma puuttuu sitä etsittäessä.
– Hankkeita ohjaavat usein suuremmat vallat ja siksi ne heijastelevat kolonialistista voimaepätasapainoa, Chung sanoo.
– Se johtaa investoinnit teknologioihin, joiden juuret ovat yksinkertaisissa läntiseen tieteeseen juurtuneissa näkemyksissä.
Alkuperäiskansojen tiedon omiminen ja “uusiokäyttö” voivat Chungin mukaan johtaa suuriin vahinkoihin.
– Luontoon perustuvat ratkaisut legitimoidaan ympäristön kannalta oikeudenmukaisina ja osallistavina, mutta niiden ytimessä on kaupallistaa luonto hiilidioksidikaupalla, biodiversiteettihyvityksillä ja muilla systeemeillä, eikä niistä koituva taloudellinen hyöty jakaudu oikeudenmukaisesti.
uutiskirje 
