Alkuvuodesta näytti huonolta. Kun puolueet alkoivat julkistaa vaalitavoitteitaan, olivat pääosissa – ja oikeastaan kaikissa osissa – leikkauslistat. Oltiin taas kerran menossa kohti yhden totuuden vaaleja.
Toisin kävi. Suomessa on viime viikot käyty poikkeuksellisen monipuolista ja tasokasta talouspoliittista keskustelua. Edes valtiovarainministeriön virkamiesten viime kuussa julkaisemaa kuuden miljardin leikkauksia esittänyttä raporttia ei otettu vastaan pelkästään pitkään kestävien suosionosoitusten saattelemana. Jopa VM:n lääkkeet on kyseenalaistettu – ja tässä maassa se on pieni vallankumous.
Tunnelma on täysin toinen kuin aiemmissa lamavaaleissa.
Tunnelma on täysin toinen kuin aiemmissa lamavaaleissa.
Konsensuksella on monta kaatajaa. Vasemmistoliitto kieltäytyi ainoana puolueena leikkauksista kokonaan ja kulkee vastavirtaan esittämällä elvytystä. Taloudellisista tutkimuslaitoksista Palkansaajien tutkimuslaitos esitti leikkauksille täsmällisen työllisyyshinnankin: 2,1 miljardin leikkaus ensi vuonna vähentäisi työllisten määrää 24 000 henkilöllä.
Yksittäisistä kriittisistä ekonomisteista Aalto-yliopiston professorilla Pertti Haaparannalla on ollut iso rooli koko keskusteluilmapiirin kääntämisessä. Hän on muun muassa osoittanut, että toisin kuin esimerkiksi pääministeri Alexander Stubb koko ajan hokee, Suomi ei ole elvyttänyt, vaan on IMF:n ja OECD:n aineistossa kiristänyt finanssipolitiikkaansa vuosina 2011–2014. Taloudellisesti menestyvä Ruotsi taas on Haaparannan mukaan elvyttänyt vuodesta 2010 ja samaan aikaan sen julkisen velan osuus BKT:sta on hieman laskenut.
Suomi kiristää ja velkaantuu ja joutuu sitten eräiden ”talousviisaiden” mielestä kiristämään lisää.
Elvytyskeskustelukin on tosin ollut hieman epämääräistä. Homekoulujen ja rapautuvien teiden korjaaminen on kyllä tärkeää, mutta ei sillä vielä uutta luoda. Mitä ja miten siis pitäisi elvyttää?
Vasemmistofoorumin viikko sitten julkaisemassa Ankeudesta aurinkoon -raportissa saatiin hyviä eväitä viimeisen vaaliviikon keskusteluihin. Jussi Ahokas ja Lauri Holappa esittivät neljän miljardin euron elvytyspakettia, jossa on mukana investointeja liikennehankkeisiin ja asuntorakentamiseen, mutta myös tutkimukseen ja energiainvestointeihin.
Tutkijat myös alentaisivat arvonlisäveroa kaikkiaan yli miljardilla eurolla, mikä ohjaisi kotimaisten hyödykkeiden kulutukseen tuontihyödykkeiden kustannuksella. Vaatimus on perusteltu myös tulonjaon näkökulmasta. Kulutusverojen suhde bruttokansantuotteeseen oli Suomessa runsaat 14 prosenttia vuonna 2014 eli tämä tasavero on EU-maiden kärkijoukkoa.
Suomen omina toimina elvytyksen mahdollisuudet ovat rajalliset. Siksi tarvitaan vaihtoehtoja myös EU-tasolla.
kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi
uutiskirje 