Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on selvässä laskussa. Viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 18 800 ihmistä. Huippuvuosina eli 2003 – 2008 heitä oli keskimäärin yli 25 000 joka vuosi.
– Työterveyshuolto on parantunut, lainsäädäntö on muuttunut ja työeläkevakuuttajat ovat olleet aktiivisempia, ylilääkäri Jukka Kivekäs työeläkevakuuttaja Varmasta luettelee muutoksen syitä.
Työterveyshuollossa katsotaan aiempaa tarkemmin, miten työpaikan olosuhteita voi muuttaa, jos työntekijän työkyky on alentunut. Erilaisista rajoituksista huolimatta ratkaisu on yleensä löytynyt.
Kivekäs huomauttaa, että yksityisellä sektorilla katsotaan, mihin työhön työntekijän työkyky riittää. Jos työkyky ei riitä entiseen työtehtävään, katsotaan muita tehtäviä ja tarvittaessa hankitaan uusi ammatti.
Julkisella sektorilla on voimassa eri säännös, eli siellä työkykyä verrataan vain omaan työhön. Kivekkään mukaan julkisella sektorilla työkyvyttömyyseläkkeiden määrät eivät ole laskeneet yhtä nopeasti kuin yksityisellä sektorilla.
Kuntoutus kolminkertaistunut
Tärkein syy työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemiseen on kuntoutus. Vuonna 2003 kuntoutukseen osallistui yli 5 000 ihmistä, mutta viime vuonna jo liki 14 000.
Kuntoutuksen käynnistämistä on varhennettu, ja usein kuntoutus alkaa jo sairausloman aikana.
– Aiemmin työntekijä ehti usein olla sairaana toista vuotta ennen kuin kuntoutusjakso alkoi. Nyt kuntoutusta, työn muuttamista tai mahdollista koulutusta uuteen työhön voidaan miettiä jo sairausloman aikana, Kivekäs kertoo.
Toinen helpotus on ollut osatyökyvyttömyyseläkkeet. Niiden käyttö yleistyi kymmenen vuotta sitten. Koko maassa osatyökyvyttömyyseläkkeellä on 4 500 ihmistä.
Keinot käyvät vähiin
Työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien keski-ikä on 52 vuotta. Se on omalta osaltaan pitänyt keskimääräistä eläköitymisikää alhaalla.
Vastaisuudessa työkyvyttömyyseläkkeiden määrä ei vähene samaa tahtia kuin nyt. Vuosittainen määrä voidaan Kivekkään mukaan saada painumaan noin 15 000:een, tuskin vähempään.
Hän huomauttaa, että työelämässä jatketaan pidempään ja ihmisen vanhetessa monet rappeumasairaudet heikentävät terveyttä ja työkykyä.
– Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään nyt 55 – 62-vuotiaille. Tavallisimmin syynä ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet tai muut kuin verenkiertoelinten sairaudet.
Työuraeläke huonompi vaihtoehto
Eläkeuudistukseen kuuluvan uuden työuraeläkkeen on arveltu koskevan vain noin 2 000 työntekijää. Kivekäs tähdentää, että 38 vuotta rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä olleita 63-vuotiaita on kymmeniätuhansia, kun lain on määrä astua voimaan.
– Työntekijöille työkyvyttömyyseläke on edullisempi ratkaisu kuin työuraeläke, koska jälkimmäisessä ei huomioida ns. tulevan ajan oikeutta eli laskennallista etuutta menetetyistä työvuosista.