Suurten odotusten ja toiveiden saattelemana perustettu vasemmistoliitto täyttää 25 vuotta vapun alla. Juhlatunnelma ei ole kovin korkealla eduskuntavaalituloksesta johtuen. Odotettu vaalivoitto kääntyi vaalitappioksi. Pettymys on ollut todellista tappiotakin syvempi.
Politiikka on myös tunnetta. Surutyö on tehtävä, mutta siitä on päästettävä irti. Sanotaan, että työ on parasta lääkettä suruun. Vasemmistoliiton on jatkettava neljännesvuosisata sitten aloittamaansa työtä. Puolue linjattiin punavihreäksi puolueeksi, kaikille puolueen arvot jakaville ihmisille avoimeksi poliittiseksi yhteisöksi, joka kuuntelee jäseniään ja kansalaisia.
Vasemmistoliitto nosti pienituloisten ja työntekijöiden oikeuksien puolustamisen, perustulon ajamisen ja tasa-arvon keskeisiksi tavoitteiksi. Tuloerojen kaventaminen, köyhien ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien puolustaminen ovat edelleen aivan yhtä ajankohtaisia.
Vasemmistoliitto jäi puolueista yksin puolustamaan elvyttävää talouspolitiikkaa.
Päinvastoin, nämä ongelmat näyttävät vain syvenevän. Työttömyys kasvaa eikä työelämän laatu ole parantunut toivotulla tavalla. Perustulo ei ole edennyt poliittisia puheita pidemmälle. Ilmastonmuutos on edennyt huonompaan suuntaan. Ydinvoimasta taistellaan edelleen.
Vasemmistoliitto linjasi yhdeksi tärkeimmäksi tavoitteeksi sukupuolten epätasa-arvon ja alistavien rakenteiden poistamisen. Naisten palkkoja haluttiin nostaa ja asemaa vahvistaa päätöksenteossa, taloudessa, politiikassa ja hallinnossa.
Tasa-arvo on edennyt puolueessa, ja äänestäjäkunnassa on tasavahvasti naisia ja miehiä. Yhteiskunnassa sukupuolten välinen tasa-arvo on saavuttamatta, vaikka moni asia onkin edennyt. Naisen euro on edelleen kahdeksankymmentä senttiä.
Kansainvälisyyden lähtökohdaksi miellettiin maapallo kokonaisuutena. Kaikki sotilaalliset, taloudelliset ja poliittiset blokit haluttiin purkaa. Globaali köyhyys, eriarvoisuus ja kriisit ovat edelleen karua todellisuutta. Parhaillaan taistellaan vapaakauppasopimuksia vastaan.
Vasemmistoliiton kannatus on laskenut vaali vaalilta 90-luvun puolivälistä lähtien. Eurovaaleissa saatu voitto rohkaisi uskomaan menestykseen myös eduskuntavaaleissa. Vasemmistoliitolla oli hyvä noste eduskuntavaalien alla. Kampanjointi tuntui sujuvan, ja mielipidemittaukset näyttivät lisäpaikkoja.
Saattaa jäädä mysteeriksi, miksi myötätuuli kääntyi. Syitä on etsitty poliittisista tavoitteista, ehdokasasettelusta, vaalityöstä ja julkisesta keskustelusta. Vasemmistoliitto jäi puolueista yksin puolustamaan elvyttävää talouspolitiikkaa.
On arvioitava myös yhteiskunnallista ilmapiiriä. Miksi Suomi äänestää yhä oikeistolaisemmin? Koko vasemmiston kannatus on historiallisen alhaalla, vaikka eriarvoisuus syvenee, työelämä kovenee ja palveluja uhataan karsia.
Tappion syitä on analysoitava, mutta varaa ei ole luovuttamismielialaan. On iloittava siitä, että puolue on nuorentunut ja uutta otetta etsitään aktiivisesti.
sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi
uutiskirje 