Päästökauppaa kymmenen vuotta
Kasvihuonekaasu- päästöjen yritysten välinen päästökauppa on Euroopan unionin keskeisin ohjauskeino hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.
EU:n päästökaupan sallittujen päästöjen pohja tulee vuoden 1997 Kioton kokouksen pöytäkirjasta.
Päästökauppa alkoi vuonna 2005.
Päästökauppajär- jestelmä kattaa noin 45 prosenttia koko EU:n ja noin puolet Suomen kasvihuonekaasu- päästöistä.
Suurimmat EU:n päästökaupassa mukana olevat alat ovat merkittävimmät teollisuudenalat ja energiantuotanto.
Mukana on yli 11 000 laitosta.
Mukana eivät ole liikenne, maatalous eikä asuntojen erillislämmitys. Ne jätettiin ulkopuolelle muun muassa seurannan ja raportoinnin vaikeuteen liittyvistä syistä.
Lähteet: Euroopan unionin komissio, Magnus Cederlöf, Ilmasto.org, Ympäristö.fi ja Energiateollisuus.
Ympäristöjärjestö Greenpeace ei pidä Euroopan unionin markkinavakausvarantoa merkittävänä uudistuksena.
Mellerin mielestä vakausvaranto voi sinänsä pelastaa päästökaupan, mutta sen merkitys jäänee silti pieneksi.
– Se ei riitä uusiutuvan energian läpimurron varmistamiseen.
Meller huomauttaa, että uusiutuva energia on EU-politiikassa edennyt uusiutuvan energian sitovilla tavoitteilla.
Suomi ja Kiina
EU:ta kiinnostavampia
EU on ollut ilmastoasioissa pitkään maailman johtava maanosa. Päästökauppa on Euroopan unionin keskeisin ohjauskeino hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.
Markkinavakausvarannolla EU haluaa vakauttaa päästökaupan hintakehitystä ja parantaa järjestelmän mukautumiskykyä häiriötilanteissa.
Mellerin mukaan EU on asemansa liiderinä menettänyt, ja sen pitäisi miettiä oma ilmastopolitiikkaansa uudelleen.
Meller sanoo, että EU:ta kiinnostavampia asioita ilmastoasioissa ovat esimerkiksi Suomen uusi ilmastolaki sekä Kiinan toimet.
Suomen tavoitteena on luopua kivihiilestä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Ilmastolain tavoite käytännössä tarkoittaa fossiilisista polttoaineista luopumista lähes kokonaan vuoteen 2050 mennessä, vaikka julkilausuttua tavoitetta fossiilisista luopumisesta Suomi ei ole asettanut.
Melleriä kiinnostaa myös suljetaanko helsinkiläisen Hanasaaren kivihiilivoimala, ja miten Suomen uusi hallitus ympäristöasioissa toimii. Myös Kiinassa pohditaan kivihiilestä luopumista.
Mellerin mukaan Suomen, EU:n ja maailman pitää keskittyä uusiutuviin energialähteisiin.
– Se on satojen miljardien bisnes. Siihen pitää lähteä mukaan.
Päästöjen
suuri ylijäämä
EU yrittää markkinavakausvarannolla korjata päästöoikeuskauppaansa. Nyt päästöoikeuksissa on ylijäämä, joka on noin kaksi miljardia euroa.
Päästöoikeuksien hinta on ollut alhainen, koska päästöoikeuksista on ollut ylitarjontaa. EU:n mukaan päästöoikeuksien ylijäämä johtuu muun muassa talouskriisin aiheuttamasta kysynnän vähenemisestä.
Päästökaupan tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä siellä, missä se on kustannustehokkainta.
Ympäristöjärjestöjen mukaan päästöoikeuksia on ollut alun perin liikaa. Muun muassa Greenpeace on syyttänyt siitä saastuttajien ahkeraa lobbausta.
Markkinavakausvaranto tulee voimaan kompromissin seurauksena vuonna 2019. Yhdeksän jäsenmaata olisi halunnut aloittaa vuonna 2017. Näiden joukossa olivat Ruotsi, Tanska ja Norja. Puola olisi halunnut aloittaa vasta vuonna 2021.
Köyhempien EU-maiden eli käytännössä Itä-Euroopan maiden ei tarvitse osallistua markkinavakausvarantoon yhtä paljon kuin muiden. Ympäristöneuvos Magnus Cederlöf ympäristöministeriöstä sanoo, että kyse on solidaarisuudesta.
Päästöoikeudet liittyvät EU:n kokonaispäästötavoitteeseen. Sen mukaan kasvihuonepäästöjä vähennetään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.
EU:n toimet ovat osa maailmanlaajuista tavoitetta rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu kahteen asteeseen.
Päästökauppa
lisännyt päästöjä
Kokoomuksen entinen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola totesi väitöskirjassaan, että EU:n ympäristöpolitiikka on epäonnistunutta.
Korholan mukaan EU oli pysynyt asettamissaan päästövähennystavoitteissa, mutta lisääntynyt tuonti EU:n ulkopuolelta on nollannut vähennykset. Kun laski mukaan kulutuksen, EU oli kasvattanut päästöjään.
Päästökaupan kaltaisella järjestelmällä on ongelmia muuallakin.
Uutistoimisto Reuters kertoi tiistaina, että monet eurooppalaiset yritykset ovat käyttäneet suuren osan YK-sertifioiduista halvoista päästöoikeuksistaan vuosia ennen määräaikaa. YK-sertifioidut päästöoikeudet maksavat tällä hetkellä viisitoista kertaa vähemmän kuin EU:n päästökaupan päästöt.
Markkinavakausvarannon sovun jälkeen EU aikoo tehdä päästökauppaan ja energia-asioihin isoja muutoksia vielä tänä vuonna. Ympäristöministeriön Cederlöf toteaa, että komission ehdotusten pitäisi valmistua tämän vuoden aikana.
EU:n nykyinen päästökauppakausi ulottuu vuosille 2013 – 2020.
”Toivoa herättävää”
Vaikka ilmastonmuutoksen torjunta on pitkä ja hankala prosessi, Greenpeacen Meller on melko myönteinen.
– Toivoa herättävää on se, että globaalit päästöt eivät viime vuonna kasvaneet aiemmista vuosista. Tämä oli ensimmäinen kerta.
Tänä vuonna pidetään Pariisin ilmastokokous, josta ympäristöväki odottaa suuria tuloksia.
Meller aikoo seurata ennen kaikkea sitä, mitä Suomi aikoo viedä kokoukseen.
Päästökauppaa kymmenen vuotta
Kasvihuonekaasu- päästöjen yritysten välinen päästökauppa on Euroopan unionin keskeisin ohjauskeino hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.
EU:n päästökaupan sallittujen päästöjen pohja tulee vuoden 1997 Kioton kokouksen pöytäkirjasta.
Päästökauppa alkoi vuonna 2005.
Päästökauppajär- jestelmä kattaa noin 45 prosenttia koko EU:n ja noin puolet Suomen kasvihuonekaasu- päästöistä.
Suurimmat EU:n päästökaupassa mukana olevat alat ovat merkittävimmät teollisuudenalat ja energiantuotanto.
Mukana on yli 11 000 laitosta.
Mukana eivät ole liikenne, maatalous eikä asuntojen erillislämmitys. Ne jätettiin ulkopuolelle muun muassa seurannan ja raportoinnin vaikeuteen liittyvistä syistä.
Lähteet: Euroopan unionin komissio, Magnus Cederlöf, Ilmasto.org, Ympäristö.fi ja Energiateollisuus.
uutiskirje 
