Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat työllisyys- ja kasvusopimuksen kolmannen vuoden palkankorotuksista kesäkuun puoliväliin mennessä ennakoitua heikommassa taloustilanteessa. Neuvottelujen aikana syksyllä 2013 valtiovarainministeriö ennusti vuosille 2014–2015 nopeutuvaa talouskasvua ja paranevaa työllisyyttä. Bruttokansantuotteen ennustettiin tuolloin kasvavan vuosittain 1,2 ja 1,9 prosenttia. Todellisuudessa BKT supistui 0,1 prosenttia vuonna 2014 ja vuodelle 2015 ennustetaan tällä hetkellä korkeintaan puolen prosentin kasvua.
Sopimusta solmittaessa sen työllisyysvaikutukseksi oletettiin noin 30 000 työpaikkaa. Työllisten lukumäärä on kuitenkin supistunut vuoden 2014 alusta tähän päivään vajaalla 10 000 hengellä.
Myönteinenkin yllätys ensimmäiseltä sopimusjaksolta löytyy, kirjoittaa SAK:n ekonomisti Olli Koski keskusjärjestön blogissa .
Vaikka tuotanto ja työllisyys ovat kehittyneet heikosti, käteen jäävät reaaliansiot ovat kehittyneet paremmin kuin sopimusta tehtäessä ennakoitiin. Tähän on syynä kuluttajahintojen nousun selvä hidastuminen. Kuluttajahintojen ennustettiin nousevan vuosina 2014–2015 2,1 ja 2,0 prosenttia, mutta todellisuudessa ne nousivat vuonna 2014 vain 1,0 prosenttia ja tänä vuonna nousuksi ennakoidaan 0,3 prosenttia. Alkuvuonna 2015 hinnat ovat laskeneet.
Tämän hetken arvion mukaan pienipalkkaisen, eli keskipalkasta 67 prosenttia ansaitsevan nettoreaaliansiot kasvanevat sopimuksen ensimmäisellä jaksolla yhteensä 0,7 prosenttia. Sopimusta tehtäessä muutokseksi ennakoitiin noin 0,8 prosenttia miinusta.
”Palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima, jossa on huomioitu ansiotason, verojen ja hintatason muutosten lisäksi myös työllisyyden muutokset, on kehittymässä myönteisemmin kuin vielä puolisen vuotta sitten arvioitiin. Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta ennakoi joulukuussa 2014 kokonaisostovoiman pysyvän muuttumattomana tänä vuonna, mutta nykytiedon valossa se on kohenemassa noin 0,5 prosenttia”, Koski kirjoittaa.