”Useat talouden arvostetut asiantuntijatahot ovat suositelleet välttämään taantumassa etupainotteista julkisen talouden sopeutusta. Hallitus on tästä huolimatta taantumassa kiristämässä tuntuvasti finanssipolitiikkaa.”
”Budjetissa leikkaukset ja veronkorotukset kohdistuvat pienituloisiin, perheellisiin, tavallisiin työssä käyviin sekä heidän tarvitsemiinsa kuntien palveluihin, kuten koulutukseen ja päivähoitoon.”
Ensimmäinen lainaus on perussuomalaisten tälle vuodelle esittämästä varjobudjetista, jälkimmäinen keskustan ryhmäpuheenvuorosta, joka koski ensi viikolla paikkansa jättävän hallituksen viimeistä budjettiesitystä.
Uusliberalismi on politiikan kaventamista.
Vääränlaista säästämistä arvostelleet saavat nyt tehdä parempia päätöksiä Smolnan ensi viikolla päättyvissä hallitusneuvotteluissa. Ensi viikolla esitellään neljän miljardin euron säästöt, kahden miljardin nopeasti vaikuttavat rakenneuudistukset ja neljän miljardin toimet, jotka purevat kestävyysvajeeseen pidemmällä aikavälillä.
Hajanainen suomalainen puoluejärjestelmä tuottaa usein kummallisia lopputuloksia. Vaalien toiseksi suurin häviäjä kokoomus saa tahtonsa läpi vaalivoittajien keskustan ja perussuomalaisten kääntäessä takkia leikkausten suhteen. VM:n virkamiesten leikkauslinjaa kannatti ennen vaaleja vain kokoomus, mutta nyt sitä panevat toimeen myös paljon pienemmistä luvuista puhuneet Juha Sipilä ja Timo Soini.
Erityisesti perussuomalaisia äänestäneillä voi olla hölmistynyt olo, kun hallitusohjelmaa aletaan ensi vuoden budjetissa muuttaa sanoista teoiksi. Puolue kyllä puhui vaaliohjelmassaan 2–3 miljardin säästöistä, mutta siitä noin miljardi oli tarkoitus kattaa leikkauksilla kehitysapuun ja Suomen EU-jäsenmaksuun. Lisäksi puolue oli korottamassa perusturvaa 800 miljoonalla ja vapauttamassa tuhannen euron kuukausitulot kokonaan ansiotuloverotuksesta. Perussuomalaisten vaalilupausten ja nyt tekeillä olevan säästöohjelman välillä on jopa kolmen miljardin ero.
Timo Soini on jo sanonut takinkäännön olevan suhteellinen asia. Viime vaalikaudella se oli hänestä ehdoton asia silloinkin, kun takki ei todellisuudessa edes kääntynyt.
Suomalaisen äänestäjän kuluttajansuoja on heikko. Ei siksi, että puolueita on useita, vaan siksi, että uusliberalismi on politiikan kaventamista, kuten filosofi Teppo Eskelinen asian ilmaisi Sosiaalifoorumissa heti vaalien jälkeen.
”Sillä ei ole enää väliä millaisia hallituksia äänestetään valtaan, kun talouspolitiikan ydin on niin lukittu, ettei siitä voida demokraattisesti kamppailla”, hän sanoi.
Kokoomus on jo luonnostaan VM:n etäpääte, mutta nyt ovat ”talouden kovia tosiasioita” omaksumassa myös keskusta ja perussuomalaiset.
kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi
uutiskirje 
