Hornetit ovat päivitysten ansiosta huippukunnossa. Osa niistä lentää vielä ainakin 15 vuotta, mutta taistelukoneiden hankinta on pitkä prosessi. Vahvin ennakkosuosikki tulevaisuuden hävittäjäksi on USA:n F-35, mutta Ruotsi on käynnistänyt toimet myydäkseen Suomelle Gripenin uuden E-version. Molemmat ovat viidennen polven hävittäjiä, joiden kappalehinnat liikkuvat 90 ja 180 miljoonan euron välillä.
Kaupan kokonaishinta riippuu ratkaisevasti koneiden määrästä. Hintaan vaikuttaa myös se, paljonko halutaan koulutusta, simulaattoreita, maalaitteita ja aseistusta.
Edellisen hallituksen puolustusministerin Carl Haglundin nimittämän työryhmän tehtävänä on ”valmistella Hornet -kaluston korvaamisen suunnittelun aloittamista osana ajanmukaisen puolustusjärjestelmän ylläpitämistä”. Ryhmää vetää entinen ilmavoimien komentaja Lauri Puranen.
Päätös hävittäjistä 2020
Ensimmäiset Hornetit poistuvat kymmenen vuoden päästä ja viimeiset 2030 lentotuntien loputtua. Hankintapäätös Hornetien korvaajista pitää tehdä 2020, jolloin uusien koneiden toimitukset ajoittuisivat vuosille 2025–2030.
Edellisellä kerralla Suomen hävittäjiä uusittaessa oli viisi vaihtoehtoa. Nyt tarjolla olevien koneiden valikoima on supistunut, ellei oteta huomioon Venäjän, Kiinan, Intian, Japanin, Etelä-Korean ja Turkin uusia kehitteillä olevia konetyyppejä.
Hävittäjien hankkiminen Venäjältä ei tule nykyisessä tilanteessa kysymykseen. Siellä on kuitenkin useita prototyyppejä, mutta ensimmäinen viidennen polven hävittäjä Suhoi T-50 PAK pääsee sarjavalmistukseen aikaisintaan viiden vuoden kuluttua.
Suosikki F-35
USA:n viidennen polven hävittäjä F-35 teki ensilentonsa joulukuussa 2006. Koneita on koulutus- ja kehityskäytössä satakunta. USA aikoo tilata niitä 2 400 ja muihin maihin niitä on luvattu ostaa 700 kappaletta. Esimerkiksi Norja ja Tanska ovat vaihtamassa F-16:sta koneensa F-35:een.
F-35 oli tarkoitettu kevyeksi ja halvaksi hävittäjäksi, muta kehitysvaiheen aikana siitä on tullut raskas ja kallis. Koneeseen on lisätty paljon ominaisuuksia. Samalla F-35:sta on tullut hidas ja kömpelö. Ulkomuodoltaankin se muistuttaa puupölkkyä.
Tästä huolimatta F-35:tä pidetään parhaana vaihtoehtona. Ranskan Rafale ja usean eurooppalaisen maan Eurofighter Typhoon ovat vanhentuneita koneita. Aikaisemmin mainitut ”eksoottisemmat” hävittäjät ovat pääosin kehittelynsä alkuvaiheessa, eikä niiden ominaisuuksista tiedetä juuri mitään.
Esimerkiksi Kiinan uuden J-31 -hävittäjän prototyyppi esiteltiin viime vuoden puolella ilmailunäyttelyssä. J-31 muistutti F-35:ta, mikä kertonee Kiinan tiedustelun onnistumisesta.
Suomi voi harkita kahta muutakin konetyyppiä Hornetien seuraajaksi. Ne ovat amerikkalainen Super Hornet ja Ruotsin E-versio Gripenistä.
”Hinnasta piittaamatta ei voi ostaa koneita”
Hallitus on päättänyt merivoimien taistelukaluston ja Hornet-hävittäjien korvaamisesta. Onko Suomella näihin varaa, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen?
– Ilman muuta taloustilanne ja työllisyystilanne pitää ottaa huomioon. Viimeksihän keskellä 1990-luvun syvintä lamaa hankittiin Hornetit. Onko taas sama tilanne, että valtion budjetissa tehdään armeijalle tilaa julkisten palveluiden kustannuksella?
Lopulliset konevalinnat tehdään ilmeisesti vasta ensi vaalikaudella 2019 jälkeen. Ennen päätöksiä pitää olla tarkka selvyys eri vaihtoehtojen hintalapusta ja hinta – laatu -suhteesta. Koneiden lukumäärää ei pidä päättää irrallaan yksittäisen koneen hinnasta. Eri konetyypeillä on suuret hintaerot. Hinnasta piittaamatta ei voi ostaa kalleinta konetta täydet 60 kappaletta. Tarvittaessa joko vähemmän koneita ja pidempi hankinta-aikataulu.
Tarvitaanko kaksi erillistä selontekoa? Hallitushan aikoo tehdä erikseen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon, jossa arvioidaan Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutukset. Erikseen laaditaan puolustusselonteko puolustuskyvystä.
– Yksi selonteko on parempi, jolloin turvallisuutta voidaan katsoa laajemmin kuin kapean sotilaallisesti. Sotilaallista puolustuskykyä ei ole järkevää arvioida irrallaan laajemmasta turvallisuudesta, jota edistetään muun muassa diplomatialla ja kauppasuhteilla sekä sosiaalisesti oikeudenmukaisella yhteiskunnallisella kehityksellä. Laajemman turvallisuusselonteon valmisteluun osallistuvat puolustushallinnon lisäksi muut, kuten ulkoasiainhallinto ja sosiaali- ja terveyshallinto ynnä muut.
– Erillistä Nato-selvitystä ei tarvita. Natoon on aina otettu kantaa turvallisuusselonteon yhteydessä, ja myös hallitusohjelmassa. Asiaa on kyllä riittävästi selvitetty, enkä ymmärrä mitä lisäarvoa erillisellä Nato-selonteolla saavutettaisiin. Tässä haiskahtaa se, että Naton kannattajat haluavat tällaisen näennäisen neutraalin selvityksen kautta saada ”puolueettoman mielipiteen”, ja sitä kautta vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen.
lehti 