Kymmenen palkansaajajärjestöä – muun muassa Lastentarhanopettajaliitto, Opetusalan Ammattijärjestö ja Suomen Lastenhoitoalan Liitto – yrittää vielä yhdessä vaikuttaa hallitusohjelman leikkauspäätöksiin, jotka kohdistuvat lasten hyvinvointiin. Järjestöt kehottavat jäseniään osallistumaan Vain kaksi kättä -mielenilmaisuun varhaiskasvatuksen leikkauksia vastaan eri paikkakunnilla keskiviikkona 10.6. kello.
Järjestöjen mukaan hallitusohjelmassa tai hallitusneuvottelujen työryhmien laatimissa tausta-aineistoissa ei mainita varhaiskasvatusta. Sen sijaan varhaiskasvatus on vahvasti mainittuna hallituksen leikkauslistalla.
Hallitusohjelman peruslinjauksia ovat työllisyysasteen nostaminen, lasten ja perheiden hyvinvointi sekä tasa-arvo. Näiden tavoitteiden toteuttamisessa laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut ovat keskeisessä asemassa, palkansaajajärjestöt toteavat.
Suomen Varhaiskasvatus pitää hälyttävänä, että päivähoitotoiminta muuttuu pelkällä nimenmuutoksella kerhotoiminnaksi.
Ryhmäkoot suuremmiksi
Hallitus suunnittelee päiväkodissa olevien yli 3-vuotiaiden lasten ryhmäkokojen suurentamista siten, että kasvattajien ja lasten välistä suhdelukua kasvatetaan yhteen suhteessa kahdeksaan nykyisen yhden suhteessa seitsemään sijaan.
Järjestöt kysyvät, onko hallituksella ollut säästölistaa laadittaessa tiedossa, että tutkimukset puoltavat pienempiä lapsiryhmiä muun muassa lasten paremman terveyden, hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen vuoksi. Esimerkiksi 20 lapsen ryhmässä kontaktisuhteita on 190 ja 25 lapsen ryhmässä jo 300. Ryhmäkoon kasvattaminen vähentää mahdollisuutta kohdata päivittäin jokainen lapsi yksilönä. Varsinkin erityistä tukea tarvitsevat lapset jäävät maksiryhmissä heikkoon asemaan.
Suomen Varhaiskasvatus ry totesi perjantaina, että suhdeluvun kasvattamisen jälkeen tyypillisessä yli kolmivuotiaiden lasten päiväkotiryhmässä olisi vähintään 24 lasta nykyisen 21 sijaan. Tämäkin ylittynee, sillä suhdeluvuista voidaan väliaikaisesti poiketa ja suhdeluku entisestään heikkenee. Jos ryhmässä on osa-aikaisia lapsia, ryhmän koko kasvaa, koska osa-aikainen lapsi lasketaan “puolikkaaksi”.
Viisivuotiaan päivä pirstaleiksi
Hallitusohjelmassa esitetään esiopetuksessa olevan lapsen päivähoidon korvaamista edullisempana kerhotoimintana. Palkansaajajärjestöjen mukaan tämä johtaa pienten, jopa 5-vuotiaiden lasten, päivän pirstaloitumiseen ja turvattomuuteen.
Kerhotoiminnan osalta ei laissa edes määritellä henkilöstön kelpoisuuksia, ei ryhmäkokoja eikä henkilöstön määrää.
”Kerhotoiminnan ollessa toisessa paikassa kuin esiopetus, joutuu esikouluikäinen lapsi siirtymään paikasta toiseen – kuka ottaa vastuun lapsen turvallisuudesta? Tässäkin säästötoimenpiteessä heikoimmassa asemassa ovat luonnollisesti lapset, joilla on erityisiä kasvatuksellisia, terveydentilaan tai oppimiseen liittyviä tarpeita”, järjestöt toteavat kannanotossaan.
Suomen Varhaiskasvatus pitää hälyttävänä, että päivähoitotoiminta muuttuu pelkällä nimenmuutoksella kerhotoiminnaksi. Kerhoissa henkilöstömitoitus ja henkilöstön kelpoisuusehdot ovat erittäin väljät, mikä tarkoittaa isoja lapsiryhmiä ja pahimmillaan täysin kouluttamattomia aikuisia.
On mahdollista, että esiopetusikäisten päivähoito yhdistetään perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaan, joiden toimintaperiaatteet ovat sangen kirjavat ja järjestäjänä usein kolmas sektori. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi aatteellisesti tai uskonnollisesti sitoutunutta toimintaa, jolloin kaikki perheet eivät todellisuudessa voi valita palvelua. Kerhotoiminnan maksullisuus voi luoda pienituloisille palkansaajille myös uuden kannustinloukun.
uutiskirje 
