Suomen hallitus linjaa niukkasanaisesti Venäjän politiikkaansa. Venäjän todetaan olevan Suomelle merkittävä naapuri. Suomi noudattaa Euroopan unionin yhteisiä Venäjä-linjauksia ylläpitäen myös monipuolisia kahdenvälisiä suhteita.
Sipilän hallitus painottaa EU:n kautta tapahtuvaa yhteistyötä. Venäjän ja EU:n keskinäissuhteiden ja yhteistyön parantamisen nähdään vahvistavan koko Euroopan turvallisuutta ja taloutta. Yhteistyön tulee perustua kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisten sitoumusten kunnioittamiseen. Tässä kaikki, mitä hallitusohjelmassa sanotaan suoraan Venäjästä.
Hallitusohjelman niukka Venäjä-suhteiden linjaus on osa koreografiaa, johon Suomessa on totuttu.
Omista ulkopoliittisista linjauksistaan vaitonainen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) teki tilaa jo ennen vaaleja presidentti Niinistölle.
Suomella on pitkät perinteet presidenttikeskeisestä Venäjän suhteiden hoitamisesta. Omista ulkopoliittisista linjauksistaan vaitonainen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) teki tilaa jo ennen vaaleja presidentti Niinistölle. Virallisesti Suomen ulkopolitiikkaa johtavat yhteistyössä valtioneuvosto ja presidentti.
Sipilä totesi keskustan olevan ”sataprosenttisesti presidentti Niinistön johtaman linjan takana”. Omana lähtökohtanaan Sipilä nosti kärkeen Paasikiven linjan ja hyvien suhteiden merkityksen naapureihin ja ennen kaikkea Venäjään. Ruotsista ja Baltian maista puhuttaessa ei ole tarvetta mainita erikseen hyviä naapuruussuhteita.
Pääministerin kansliapäällikkönä aloittava Paula Lehtomäki peesasi ennen vaaleja Sipilää. Suomella on yksi linja, joka on presidentin ja hallituksen linja, jossa myös oppositio on mukana. Hallitus odottanee, että myös nykyinen oppositio on yhtenäisenä Suomen linjan takana. Lehtomäki toimii Suomi–Venäjän-seuran puheenjohtajana, mikä vahvistaa pääministerin kabinetin Venäjä-osaamista.
Valtioneuvoston ja presidentin käytännön työnjako on sikäli luonteva, että pääministerillä on täysi työ hoitaa EU-asioita. Niinistö onkin luonut profiiliaan Ukrainan kriisin ratkaisun puolesta puhujana. Presidentin viime elokuussa tapahtunutta Venäjän vierailua pidettiin jopa uhkapelinä EU:n suuntaan. Arvailtiin, että millaisia tulkintoja Suomen sitoutumisesta EU:hun tehdään vierailun seurauksena, ja toisaalta miten Venäjä mahdollisesti hyötyy Suomen presidentin vierailusta. Venäjän arvioitiin yrittävän lyödä kiilaa EU-maiden keskinäiseen näkemykseen Ukrainan kriisin hoitamisessa.
Moskovassa presidenttien painotukset julkisuuden suuntaa poikkesivat. Presidentti Putin nosti Suomen ja Venäjän väliset taloussuhteet sekä Suomen liittoutumattomuuden, kun taas Niinistö painotti Ukrainan kriisin ratkaisemisen tärkeyttä. Putinin näkemykset tulkittiin Nato-evästykseksi Suomelle.
Venäjän kielteinen kanta Naton laajentumiseen on ollut hyvin tiedossa. Kansalaisten kannalta pelottavinta on sotilaallinen nokittelu: Venäjän ydinaseistuksen vahvistaminen ja Yhdysvaltojen aikomus siirtää raskasta aseistusta Baltiaan ja Itä-Euroopan Nato-maihin.
uutiskirje 