Markku Palokankaan mukaan tutkimuksen ja tuotekehityksen osalta myös Nokia ja sen alihankkijat vääristävät tilastoja.
– Mikäli Nokia putsataan tilastoista pois, tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytetty rahamäärä romahtaa. Etenkään metsäteollisuus ei ole panostanut tutkimukseen. Viimeaikaiset investoinnit ovat korvausinvestointeja. Biotalouteen siirtyminen on enemmän puhetta kuin tekoja, Palokangas sanoo.
Hän näkee tutkimustilanteen vaikeutuvan entisestään. Sipilän hallitus ajaa alas valtion tukemaa tutkimusta ja tutkimuslaitoksia ollaan ajamassa alas.
Esimerkiksi ict-alan yrityksissä tutkimusta on siirretty pois Suomesta emokonserniin.
Suomeen investoineet yritykset eivät satsaa tutkimukseen
Suomeen investoineet yritykset eivät käytä paukkuja tuotekehitykseen. Suomi pärjää varsin kehnosti EU-maiden vertailussa tarkasteltaessa ulkomaisten yritysten osuutta yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Vain Viro jää Suomen taakse. Kärkipaikkaa pitävät Tšekki ja Slovakia.
– T&K-toimintamme on pitkälti kotimaisten yritysten käsissä. Ulkomaisten yritysten osuus on vain noin 15 prosenttia yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, sanoo työ- ja elinkeinoministeriössä ekonomistina työskentelevä Samuli Rikama Tieto&Trendit -katsauksessa.
Rikaman mukaan monissa uusissa EU-maissa tutkimus- ja kehittämistoimintaan investoivat yritykset tulevat muista jäsenmaista. Suomessa, Hollannissa ja Britanniassa tutkimus- ja kehittämistoimintaan investoivat yritykset tulevat pääosin EU:n ulkopuolelta, kuten Yhdysvalloista.
– Suomeen investoineet yritykset ovat usein ostaneet markkinoita. Suomen yksiköitä on suljettu. Tästä syystä myöskään tutkimukseen ja tuotekehitykseen ei ole panostettu, huomauttaa Palokangas.
– Esimerkiksi ICT-alan yrityksissä tutkimusta on siirretty pois Suomesta emokonserniin. Sama näkyy pankkisektorilla.
Palokankaan mukaan tytäryhtiötalouden ikävät puolet ovat näkyneet työpaikkojen katoamisena ja tuotteiden sekä palvelujen siirtoina. Ikävänä esimerkkinä hän mainitsee Sandvikin alasajon Turussa. Positiivinen poikkeus on sen sijaan telakkateollisuus, johon ulkomaiset omistajat ovat sitoutuneet.
Teollisuus juoksee halvan työvoiman perässä
Kansainvälisillä markkinoilla toimivat suomalaiset teollisuusyritykset ovat työllistäneet jo vuosia ulkomailla enemmän työntekijöitä kuin Suomessa. Tytäryhtiöissä tekee työtä noin 530 000 ulkomailla.
Rikaman mukaan toimintaa globaaleilla markkinoilla voidaan toki pitää indikaattorina suomalaisyritysten globaalista merkityksestä. Hän mainitsee esimerkkinä merkittävistä yrityksistä Koneen.
Palokankaan mukaan etenkin konepaja- ja elektroniikkateollisuus on siirtänyt toimintaansa ulkomaille. Suomalaisyritysten siirtymistä kansainvälisille markkinoille ei voi yksin pitää menestystarinana.
– Näitä siirtoja on perusteltu markkinoiden läheisyydellä, mutta erityisesti työvoimavaltaista teollisuutta on siirretty halvempien työvoimakustannusten perässä Kaukoitään ja Väli-Amerikkaan, huomauttaa Palokangas.
Palokangas muistuttaa, että suomalaiset suuryritykset ovat myös olleet aktiivisia verosuunnittelijoita.
– Kansainvälistyminen ei ole hyödyttänyt Suomea. Metsäyhtiö Stora Enso on tästä hyvä huono esimerkki.
lehti 