KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Alenius kirjoitti murrosvaiheen herätyshuudon

Yhteiskuntateoreetikko, tohtori Ele Aleniuksen kirjasta Maailmankehityksen suuri käänne ilmestyi hiljattain uusi, päivitetty painos.

Yhteiskuntateoreetikko, tohtori Ele Aleniuksen kirjasta Maailmankehityksen suuri käänne ilmestyi hiljattain uusi, päivitetty painos. Kuva: All Over Press/Pekka Sipola

Ele Aleniusta voi verrata kahteen huomattavaan ajattelijaan, puolalaiseen Karl Polanyihin ja saksalaiseen Jürgen Habermasiin.

Kalevi Suomela
4.7.2015 13.30
Fediverse-instanssi:

Karl Polanyin vuonna 1945 ilmestynyt Suuri murros (Vastapaino 2009) on jo klassikko. Se on kuvaus ja analyysi siitä maailmankehityksen suuresta käänteestä, joka tapahtui teollisen aikakauden alkaessa yli kaksi vuosisataa sitten.

Ele Alenius näkee perustellusti, että tuotantovoimat uudistuvat ja kasvavat nyt niin räjähdysmäisellä vauhdilla, että olemme jättämässä teollisen ajan taaksemme ja siirtymässä uuteen tieteellistekniseen aikakauteen. Tämä merkitsee jälleen uutta suurta murrosta ja aikakauden vaihtumista, maailmankehityksen suurta käännettä, vaikka sen kaikkia ulottuvuuksia ei vielä tiedosteta. Tämä koskee etenkin tarvetta yhteiskunnallisen ajattelun uudistumiseen.

Toinen ajattelija, johon rinnastan Aleniuksen, on kuulu yhteiskuntateoreetikko Jürgen Habermas. Aleniuksen tavoin hän on rakentanut oman yhteiskuntateoriansa valikoiden omaksuttujen Marxin ajatusten ja niistä inspiraationsa saaneen niin sanotun kriittisen teorian pohjalle.

ILMOITUS
ILMOITUS
Järkevä nykyaikainen poliittinen moraali ja demokratiakäsitys voidaan rakentaa vain globaalista perspektiivistä käsin.

Molempia kirjoittajia yhdistää ajatus demokratian keskeisyydestä modernisaatiossa. He käsittävät demokratian valtiolliset instituutiot oleellisiksi, mutta vielä tärkeämpänä he pitävät väestön laajalti sisäistämää demokraattista kulttuuria. Aidosti demokraattinen kulttuuri puolestaan voi syntyä vasta modernisaation aikaan saaman ihmisten syvän keskinäisen riippuvuuden tiedostamisesta.

Liberaalin demokratian tarinassa omaisuudet ja veronmaksukyky raivasivat vähitellen tilan yhä useampien ihmisten äänioikeudelle ja lopulta tasa-arvoiselle äänioikeudelle. Liberalismin hegemoninen poliittinen moraali edellyttää kuitenkin vielä tänäkin päivänä yrittäjyyden ja pääomatulojen asettamista erityisasemaan – suojaan demokratialta.

Perustelu vaatimukselle on se itsestään selvänä pidetty näkemys, että pääosa kansantulosta, ja siis likipitäen kaikki verotettava tulo, tuotetaan pääomien omistajien hallitsemissa yrityksissä. Meidän siis tulisi olla kiitollisia pääomien omistajille työstä, tuotannosta, palkoista ja veronmaksukyvystä. Pääoman oikeus voittoihin on tässä ajattelussa itsestään selvä, koska se kantaa taloudellisen riskin.

Kun sijoittajia ja palkansaajia verotetaan, se tapahtuu liberaalissa tarinassa tuotantoprosessin näkökulmasta ikään kuin jälkikäteen ja perustuu näiden kahden ryhmän keskinäiseen yhteisymmärrykseen kansalaisina siitä, että julkisen vallan palvelut on yhteisen edun nimissä rahoitettava. Sosiaalinen demokratia näkee yhteiskunnan – ja sen edustajana julkisen vallan – erottamattomana osapuolena jo jokaisessa tuotantotapahtumassa siinä missä sitä ovat työntekijät ja rahoittajatkin. Oikeudet palkkaan, osinkoon ja verotuloon syntyvät siis samassa prosessissa. Ne ovat kaikki eräässä mielessä ”voiton” jakoa, vaikka tavanomaisessa kirjanpidollisessa ajattelussa palkat ja verot nähdään yrityksen kuluina.

Miksi yhteiskunta on syytä nähdä samanlaisena legitiiminä ”tuotannon tekijänä” kuin työntekijät ja sijoittajat?

Yhteiskunnan tarjoama koulutus on sekä yrittäjien että työntekijöiden taitojen taustalla. Yhteiskunnan ylläpitämä monipuolinen infrastruktuuri on ympäristö, jota ilman nykyaikainen tuotannollinen toiminta ei olisi mahdollista. Tuotanto markkinoille edellyttää kulutusta ja kysyntää. Se taas on yhteiskunnallisesti ehdollistuvaa ja on kaikelle tuotannolle yhtä välttämätöntä kuin työ ja tuotantopääoma.

Sosiaalisen demokratiakäsityksen mukaan markkinatalous ei siis voi olla yhteiskunnan demokraattisesta päätöksenteosta irrallinen omalakinen alue. Alenius käyttää ilmaisua ”täysivaltainen demokratia” sellaisesta poliittisesta kulttuurista, joka ei liberaalin demokratian tavoin sysi päätöksentekoa talouden pelisäännöistä demokratian ulkopuolelle. Jürgen Habermasin ajatukset ovat hyvin saman suuntaisia.

Etzionin vuonna 2004 ilmestynyt kirja oli kohdistettu amerikkalaiselle yleisölle. Etzioni näkee realistisesti, että hänen kotimaallaan on valtavat taloudelliset ja sotilaalliset resurssit. Se merkitsee suurta globaalia vastuuta.

Etzioni kuului niihin, jotka kirjan kirjoittamisen aikoihin, Afganistanin ja Irakin sotien alettua, pitivät molempia sotilaallisia operaatioita sulana hulluutena. Hän ennusti, että molemmat päättyvät katastrofiin, joka pakottaa jättämään amerikkalaiset joukot näihin maihin aivan liian pitkäksi ajaksi – USA:n valtavista resursseista huolimatta. Kuinka oikeassa Etzioni onkaan ollut.

Vaikka From Empire to Community -kirjan kirjoittamisen välitön kimmoke siis olivat nuo onnettomat sodat, kirja edustaa Etzionin ajattelun pitkää linjaa. Tässä kirjassa hän nostaa ajattelunsa koskemaan globaalia tasoa.

Jossakin vaiheessa Etzioni antoi ajattelulleen nimen kommunitarismi. Käsite on saanut varsinkin USA:ssa seuraajia, mutta laajemmin se ei ole ottanut tulta. Suomeksi siihen voi kätevimmin viitata sanalla yhteisöllisyys.

On makuasia, pitääkö Etzionin kommunitarismia vain versiona vanhaa sosiaaliliberalismia. Näillä filosofioilla on yhtymäkohtansa. Erona voi kuitenkin nähdä sen, että kun sosiaaliliberalismin lähtökohta on ollut kristillisen lähimmäisen rakkauden etiikassa, niin kommunitarismin lähtökohta on puhtaasti sekulaari, ei-uskonnollinen.

Etzioni on sosiologi, joka ymmärtää selvästi miten voimakkaan keskinäisriippuvuuden kaksi ja puoli vuosisataa jatkunut modernisaatio on tuottanut ihmisten välille sekä kansallisilla että ylikansallisilla tasoilla ja globaalisti. Vanha autoritaarinen yhteiskunta on objektiivisen kehityksen takia pakko korvata demokraattisella yhteiskunnalla. Mutta senkin Etzioni ymmärtää, että aidon demokratian rakentamisessa sekä kansallisella tasolla että globaalisti ollaan vielä alkutaipaleella.

Etzioni, kuten Aleniuskin, ymmärtää selvästi, että nykyisessä tilanteessa, johon olemme ihmiskuntana tulleet, maailman kehitystä on tarkasteltava kokonaisuutena. Järkevä nykyaikainen poliittinen moraali ja demokratiakäsitys voidaan rakentaa vain globaalista perspektiivistä käsin.

Etzionin teos on hieno tutkielma siitä vapauksien ja velvollisuuksien tasapainoisesta poliittisesta etiikasta, jota aikamme globaali maailma tarvitsee. Aivan saman voi sanoa Ele Aleniuksen kirjasta Maailmankehityksen suuri käänne.

Aleniuksen kirjan voi siis lukea murrosvaiheen herätyshuutona, jonka sanoma pelkistettynä on: selviytyäksemme ihmiskuntana meidän on välttämätöntä laajentaa ymmärrystämme demokratiasta kahteen suuntaan, yhtäältä yhteiskunnallisesti täysivaltaiseksi, toisaalta koko ihmiskunnan ja kaikki ihmiset globaalisti kattavaksi.

Suomela on kirjoittanut esipuheen Ele Aleniuksen Maailmankehityksen suuri käänne -teoksen uuteen päivitettyyn painokseen. Into 2015.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Toimittajat tivaavat vaalitenteissä mahdollisista hallituskumppaneista. Kuva Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n syysseminaarista marraskuulta.

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

Minja Koskela.

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

Veronika Honkasalo.

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026

Rajalain jatkosta äänestetään tänään, vasemmistoliitto esitti hylkäämistä

18.11.2026

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

18.11.2026

Kuolemantapaus taustalla: Meriluoto perää poliiseille koulutusta kehitysvammaisten kohtaamisessa

17.11.2026

Sisä-Savon syyskokouksessa valittiin ja julkilausuttiin

17.11.2026

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverouudistukselle hieman vähemmän vastustusta kuin ennen – SDP lopetti yllättäen kannattamasta arvonnousuveroa

17.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset