Näin linjaa Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) hallituksen varapuheenjohtajana toimiva Matti Huutola tulevia yhteiskuntasopimusneuvotteluja hallituksen kanssa.
– Me emme ole ay-liikkeessä valmiita neuvottelemaan työntekijöiden turvaa heikentävistä eikä heikoimmassa asemassa olevien sosiaaliturvaa leikkaavista ratkaisuista. Emme ole valmiita myöskään pidentämään korvauksetta työaikaa, Huutola määrittelee.
Hän toteaa, että pääministeri Sipilällä on hyvin tiedossa ay-liikkeen tavoitteet. Hän ihmetteleekin, jos hallitus ei ota näitä huomioon. Ensimmäinen yritys, jota Huutola pitää ideologisena, karahti kiville jo ennen hallituksen muodostamista. Hallitusneuvottelijana Sipilä ajoi yhteiskuntasopimusta kovalla kiireellä.
Emme ole valmiita myöskään pidentämään korvauksetta työaikaa, Huutola määrittelee.
– Se oli toivoton yritys, ja sen sisältö oli työnantajien päiväuni.
Yhteiskuntasopimus tykan jatkoksi
Ay-liikkeessä on linjattu tavoitteeksi, että yhteiskuntasopimus voidaan neuvotella jatkoksi kesäkuussa työmarkkinajärjestöjen sopimalle työllisyys- ja kasvusopimukselle (tyka). Tämä on voimassa vuoden 2016 syksyyn saakka.
Huutolan mukaan onnistuminen on kiinni siitä, kenen nuoteilla sopimusta lähdetään tekemään. Hän huomauttaa, että myös hallitus on linjannut yhteiskuntasopimukseen sidotut ehdolliset leikkaukset vuodelle 2017.
Mikä ero yhteiskuntasopimuksella on verrattuna tykaan, jos ay-liikkeen tavoitteena on tykaa seuraava yhteiskuntasopimus?
– Ei mielestäni mikään.Yhteiskuntasopimus on lähellä tupoa tai mitä nimitystä siitä kukin haluaa käyttää. Kysymys on osittain semanttinen, Huutola toteaa.
Huutolan mukaan on vaikea arvioida seurauksia, mikäli yhteiskuntasopimusta ei synny. Työmarkkinoilla voidaan käydä keskitettyjä tai liittokohtaisia neuvotteluja senkin jälkeen, mutta tilanne tulee olemaan hankala.
Kansalaiset eivät voi tietää sisältöä
Kunnallisalan kehittämissäätiön kesäkuussa TNS Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan lähes joka toinen suomalainen suhtautuu hallituksen tekemään linjaukseen yhteiskuntasopimuksesta vähintäänkin melko myönteisesti.
Erot eri ryhmien välillä ovat suuret. Eläkeläiset, ylemmät toimihenkilöt, yrittäjät ja ikääntyneet sekä akavalaiset suhtautuvat huomattavasti muita myönteisemmin. Työntekijät ja opiskelijat suhtautuvat kielteisesti tai varauksellisesti.
Sosiaalidemokraatteja yhteiskuntasopimus jakaa myönteisesti ja kielteisesti suhtautuviin. Ääripäitä edustavat vasemmistoliiton erittäin kielteinen kanta ja kokoomuksen ja keskustan kannattajien keskimääräistä huomattavasti myönteisempi suhtautuminen.
Työväenpuolueeksi itsensä linjanneista perussuomalaisista kaksi kolmasosaa suhtautuu joko myönteisesti tai neutraalisti yhteiskuntasopimukseen, jolla hallitus tavoittelee muun muassa työttömyysturvan leikkauksia.
Mitä mieltä olet mielipidemittauksen tuloksista?
– Tässä vaiheessa vastaajilla ei voi olla tietoa yhteiskuntasopimuksen sisällöstä. Sitä on vaikea arvioida, sillä keskustelua on käyty hyvin yleisellä tasolla.
– Tilanne muuttuu täysin, kun ryhdytään puhumaan työttömyysturvan heikentämisestä tai muista leikkauksista, Huutola toteaa.