Pääministeri Juha Sipilän haikailema (kesk.) yhteiskuntasopimus vaatii paljon. Työnantajapuolen aiemmin esittämällä työajan pidennyksellä sitä on turha yrittää uudestaan.
– Jos työaikaa pidennetään tai palkkaa lasketaan, emme edes keskustele, toteaa Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton (AKT) puheenjohtaja Marko Piirainen.
Samaa mieltä ovat Suomen elintarviketyöläisten liiton (SEL) puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen ja Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.
Sopimusta tekemässä pitäisi olla työmarkkinaosa- puolten lisäksi useat eri ryhmät, kuten opiskelijat ja eläkeläiset.
Kuntonen muistuttaa, että viime vuonna vanhuuseläkkeen alarajaa nostettiin 63 ikävuodesta 65 vuoteen. SEL vastusti päätöstä, koska elintarvikealan työt ovat raskaita. Työajan pidennys heikentäisi tilannetta entisestään.
Jos työajan pidennys jätetään pois, liittoihin saa keskusteluyhteyden.
– Olisi helpompi hengittää, Harjuniemi pohtii.
Kuntonen ei silti vakuutu.
– Puhutaanko sitten vuorolisien tai olosuhdelisien pienentämisestä vai mistä, hän miettii.
Sipilän ensimmäinen yritys yhteiskuntasopimuksesta epäonnistui. Sipilä ajoi ensimmäisellä kierroksella työnantajien vaatimuksesta työajan pidentämistä.
Työnantajien tultava vastaan
Hallitus laittoi yhteiskuntasopimuksen uudelleen liikkeelle maanantaina. Hallituksen tavoitteina ovat yksikkötyökustannusten alentaminen viidellä prosentilla sekä työntekijöiden muutosturvan parantaminen. Sipilän mukaan hallitus ei määrittele, miten työvoimakustannusten alentaminen tehdään.
Yhteiskuntasopimuksen selvitysmies on entinen valtakunnansovittelija Juhani Salonius.
Osapuolten näkemykset ovat kaukana toisistaan. Kuntatyönantajien työmarkkinajohtajan Markku Jalosen mukaan on välttämätöntä alentaa yksikkötyökustannuksia muun muassa lisäämällä työpanosta kustannuksia kasvattamatta.
Liittojohtajien mielestä lähtökohta ei ole muuttunut.
– Asetelma on edelleen sama. Työnantajapuoli saa ja työntekijäpuoli antaa, Kuntonen sanoo.
Ay-pomojen mukaan työnantajien pitää tulla asiassa paljon vastaan.
Hyvä johtaminen tuo kilpailuetua
Työntekijäpuoli huomauttaa, että nimestään huolimatta yhteiskuntasopimus on työmarkkinasopimus. Liittojohtajat haluavat tuoda pöytään ison joukon asioita.
AKT:n Piirainen esittää pisimmän ja kattavimman listan. Hänen mielestään yhteiskuntasopimuksen pitää nostaa ostovoimaa kunnolla.
Piirainen huomauttaa, että monia parannuksia saadaan tehtyä olemassa olevilla keinoilla. Hänen mukaansa parannusta kaipaavat esimerkiksi työnjohtaminen ja henkilöstöpolitiikka.
– Sairauspoissaolot vähenevät ja työssäviihtyvyys paranee. Siitä syntyy kilpailuetu.
Piiraisen mielestä tuotekehitystä ja koulutusta pitäisi parantaa sekä nollatuntisopimukset kieltää. Yhteiskuntasopimuksessa pitäisi käsitellä yt-lain uudistusta ja ammattiliittojen kanneoikeutta.
Piirainen huomauttaa, että tällaista sopimusta tekemässä pitäisi olla työmarkkinaosapuolten lisäksi useat eri ryhmät, kuten opiskelijat ja eläkeläiset.
Yhteiskuntasopimus SAK:ssa maanantaina
Työmarkkinajärjestöjen on jätettävä vastauksensa hallitukselle varsinaisten sopimusneuvottelujen aloittamisesta 21. elokuuta mennessä.
AKT, SEL ja Rakennusliitto kuuluvat Suomen ammattiliittojen keskusjärjestöön (SAK), joka käsittelee yhteiskuntasopimusta maanantaina.
Jos yhteiskuntasopimus lopulta syntyisi ja sillä olisi vaikutusta keväällä 2017, hallitus luopuu 1,5 miljardin euron ehdollisista säästöistä ja veronkorotuksista. Muussa tapauksessa hallitus muun muassa korottaa veroja, leikkaa lapsilisiä ja eläkkeitä sekä lopettaa vuorotteluvapaajärjestelmän.