Kilpailu kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoista kiristyy. Suuret hoivayritykset ovat kaappaamassa yhä suuremman osuuden kuntien sosiaali- ja terveyspotista. Suuri joukko kuntia varautuu hallituksen sote-uudistukseen yksityistämällä palveluja.
Alan valvova viranomainen Valvira arvioi elokuussa yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon osuuden kohoavan muutamassa vuodessa 40 prosenttiin. Myös yksityisten palvelujen keskittyminen suurille palvelujentuottajille jatkuu. Sote-uudistus näyttää kiihdyttävän palvelujen ulkoistamista. Tämä on Juha Sipilän hallituksen sote-ratkaisusta linjattujen askelmerkkien mukaista.
Kunnissa yksityistämistä perustellaan palvelujen karkaamisella kuntalaisten tavoittamattomiin. Tämä on myönteinen motiivi sote-palvelujen ulkoistamiselle. Moni kuntapäättäjä on halunnut ulkoistaa palveluja, ja vellonta ja epävarmuus sote-uudistuksen ympärillä ovat kypsyttäneet ulkoistamista vastustavia kuntapäättäjiä. Sote-uudistuksen siivellä toteutuu mittava palvelujen uusjako suurhoivayritysten ja kuntien kesken.
Sote-uudistus näyttää kiihdyttävän palvelujen ulkoistamista.
Palveluja yksityistävät kunnat käyvät taistelua myös omasta päätösvallastaan yksityistämällä. Sote-ratkaisu leikkaa väistämättä kuntien päätösvaltaa olennaisesti valtaosan kuntien budjettivallasta siirtyessä vaaleilla valittaville itsehallintoalueille.
Sote-palvelujen rahoitus on täysin auki. Rahoitus siirtyy pois kunnista ja vahvaksi vaihtoehdoksi on noussut valtion rahoitus. Tämän myötä kuntien ja valtion verotus joutuu perinpohjaiseen remonttiin. Kunnat ovat kattaneet sote-palvelujen kustannuksia verovaroin, kuntien valtionosuuksilla sekä asiakasmaksuilla.
Sote-palvelujen rahoituksesta syntyykin kolmiodraama, jossa osallisina ovat valtio, kunnat ja sote-uudistuksen myötä perustettavat itsehallintoalueet. Tämä on kitkerämpi poliittinen kamppailu kuin päätös itsehallintoalueiden sopivasta määrästä, joka sekin on vaikea. Veroremontti on mittava ja herättää suuria intohimoja. Tästä saattaa tulla kompastuskivi koko hankkeelle. Valtion on arvioitu tarvitsevan 10 miljardia verotuloja sote-palvelujen järjestämiseen.
Summa ei pienene, vaikka se siirrettäisiin sote-alueiden vastuulle. Päätettävä on myös veron luonteesta: onko se progressiivinen vai tasa-veron kaltainen erillinen sote-maksu tai jokin muu malli. Tasa-vero kohtelee epäoikeudenmukaisesti pienituloisimpia, mikäli sitä ei oteta huomioon kunnallisverotuksen tavoin. Myös itsehallintoalueiden veronmaksukyky vaihtelee, ja palveluiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi tarvitaan alueiden välistä tasoitusjärjestelmää.
Kyetäänkö veroremontti viemään läpi vuoden 2018 alkuun mennessä, jolloin sote-lakien pitäisi tulla voimaan? Nykyhallituksen vatuloinnilla aika ei riitä perusteelliseen valmisteluun eikä kansalaiskeskusteluun. Rahoituksen järjestämisessä on taattava kansalaisten yhdenvertaisuus.
sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi
uutiskirje 
