Sipilän hallituksen esitys leikata 100 päivää ansiosidonnaisesta päivärahasta on armoton päätös nykyisessä työllisyystilanteessa. Työpaikkoja ei ole, mikä saattaa outoon valoon kannustamispuheet. Myös helpoiten työllistyvien hyvin koulutettujen ja alle 30-vuotiaiden työttömyys kasvaa, mikä kertoo karusta tilanteesta. Työttömyysjaksotkin ovat pidentyneet.
Samanlaista kannustamisretoriikkaa käytettiin 90-luvun laman aikana, jolloin työttömiltä leikattiin rajusti. Käsitys laiskoista suomalaisista, jotka keppiä heiluttaen työllistyvät, on omituinen korkeasta työmoraalista kertovien tutkimustulosten valossa.
Ansioturvan leikkausten kohteeksi joutuu lähes 347 000 työtöntä. Samaan aikaan hallitus vaikeuttaa omilla päätöksillään työnsaantia. Se karsii työllistämisen ja aikuiskoulutuksen määrärahoja. Myöskään työvoimapalvelut eivät juuri työtöntä auta.
Hallitus on johdonmukaisesti ajanut kolmikantaista sopimusjärjestelmää alas ja työntekijöiden oikeuksia heikentävää muutosta työmarkkinoille.
Hallituksen leikkauksia kyseenalaistaa myös kustannusten kasvattaminen toisaalla. Moni työmarkkinatuelle putoava joutuu hakemaan asumistukea ja toimeentulotukea. Juuri työttömyys on suurin yksittäinen syy toimeentulotukeen.
Myös kunnille siirtyy kustannuksia: 300 päivää työmarkkinatuella olleiden päivärahasta kunta maksaa puolet, ellei se pysty työllistämään.
Hallituksen päätös on vahvasti ideologinen. Hallitus päätti yksipuolisesti leikata palkansaajien ja työnantajien yhdessä rahoittamaa työttömyysturvaa. Esimerkiksi SAK on tarjoutunut pienentämään työnantajien maksukuormaa kasvattamalla työntekijöiden osuutta ansioturvan rahoituksesta.
Hallitus saneli kaatuneen yhteiskuntasopimuksen tavoitteet. Tämän yrityksen jälkeen hallitus esitteli pakkolait. Ay-liike on tarjonnut yhteiskuntarauhaa ja pitkää palkkamalttia pakkolakien sijaan. Neuvottelut etenevät kuitenkin nihkeästi.
Hallitus haluaa myös lisätä tuntuvasti paikallista sopimista, mikä heikentää työntekijöiden suojaa. Työmarkkinaosapuolet ovat neuvotelleet työehtosopimusten kautta paikallisesta sopimisesta. Tämä ei tunnu riittävän nykyiselle hallitukselle.
Parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan myös tiukennuksia työn vastaanottoon. Neuvottelut työmarkkinajärjestöjen kanssa on tarkoitus aloittaa lokakuun loppuun mennessä. Odotettavissa on uusia pakkoja työttömille.
Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu myös osallistava sosiaaliturva. Työttömyysetuuksia aiotaan käyttää nykyistä laajemmin osaamisen kehittämiseen. Erityisesti nykyinen valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) ajoi tätä jo eduskuntavaalien alla.
Tästä ei ole pitkä matka myöskään toimeentulotuen vastikkeellisuuteen. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps.) valmistelee jo kiireellisellä aikataululla vastikkeellisuutta turvapaikanhakijoille.
uutiskirje 