Ulkoministeriö jakaa tukea nyt noin 500 erilaiselle kehitysyhteistyöhankkeelle.
Uusia tukipäätöksiä ei ole luvassa ennen ensi kevättä. Leikkausten takia järjestöiltä odotetaan yhteishakemuksia.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.) toivoo, että järjestöt löytäisivät toisensa ja myös kauppa- ja kehitysyhteistyössä toimivat suomalaiset yritykset.
Hän uskoo, että tällä tavoin kehitysmaissa voitaisiin kehittää infrastruktuuria, esimerkiksi uusia energiaratkaisuja. Tarkoitus on saada kehitysvaroilla nykyistä enemmän aikaiseksi.
Kehitysmaat haluavat kumppanuutta
Kahdenkeskiset kehitysyhteistyösopimukset mm. Myanmarin, Kenian ja Etiopian kanssa jatkuvat.
Toivakan mukaan maat haluavat lisätä keskinäistä kauppaa ja toimia kumppaneina, ei olla vain autettavina.
Kehitysyhteistyöjärjestöjen tukia leikataan 114 miljoonasta 65 miljoonaan. Samaan aikaan kaupallisiin rahastoihin osoitetaan lisävaroja yhteensä 150 miljoonaa. Rahat käytetään kehitysmaiden yrityslainoihin.
Toivakka muistuttaa, että Ruotsi, Norja ja Tanska ovat perinteisen kehitysyhteistyön rinnalla kasvattaneet yrityslainojen osuutta kehitysyhteistyössä. Samalla näiden maiden yritykset ovat saaneet erilaisissa yhteisyrityksissä jalansijaa kehitysmaihin.
Myös järjestöt arvioidaan
Ulkoministeriön tukea saa liki 120 järjestöä, ja osa hankkeista on hyvin pieniä. Viime kesällä valmistuneen kansainvälisen arvion mukaan suomalainen kehitysyhteistyö on hyvää keskitasoa. Voimavarojen keskittämisellä saataisiin kuitenkin parempia tuloksia.
Tähän saakka jokainen kehitysyhteistyöhanke on arvioitu tarkkaan. Vastaisuudessa tällainen arvio eli evaluointi tehdään myös kehitysyhteistyössä toimivista järjestöistä.
Tarkoituksena on selvittää, kuinka tehokkaasti järjestö toimii ja miten se pystyy hoitamaan kehitysyhteistyöhankkeita.
Myös kehitysmaiden arviointi on meneillään. Esimerkiksi Sambia on kehittynyt niin hyvin, että apua ei enää pidetä niin tarpeellisena kuin aiemmin.
YK-apua keskitetään
Tähän saakka Suomi on ollut mukana monen YK-järjestön tukemisessa. Vastaisuudessa järjestöjen määrää karsitaan.
Avustuksia jatketaan UNICEFin, UN-Womenin, UNFPAn ja UNCHR:n kanssa. Painopisteiksi nousevat siis koulutus- ja kulttuuri, naisten ja tyttöjen aseman parantaminen, väestökehitys ja terveys sekä pakolaisten aseman kohentaminen.
lehti 