Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin viesti työttömille on, että meillä ei ole varaa nykyiseen työttömyysturvaan. Jotain sille on LIndströmin mukaan tehtävä (YLE TV-uutiset 27.10.). Siis leikataan työttömyysturvaa.
Lindströmin viesti on kylmää kyytiä työttömille, joiden työpaikan saantinäkymät ovat heikot. Teollisuuden näkymät ovat synkät. Palvelualoilla, joiden työllisyys heikkenee viiveellä teollisuuden jälkeen, näyttää pahalta.
Työpaikkaa etsii keskimäärin 355 000 työtöntä tänä vuonna. Ensi vuonna heitä on 15 000 enemmän. Nykyistä useammin työttömällä on akateeminen loppututkinto ja hyvä työkokemus.
Tätäkin joukkoa Lindström haluaa työllistää leikkaamalla työttömyysturvaa. Porukka pitää saada hakemaan töitä, pois ansiosidonnaiselta päivärahalta.
Lindströmin mukaan passiiviselta tuelta on päästävä aktiivisen tuen piiriin. Mitä tämä mahtanee tarkoittaakaan? Mistä löytyvät työpaikat, jos teollisuus ja palvelut eivät vedä?
Hallitus syö lupauksiaan
Sipilän hallitus lupaa nostaa työllisyysastetta 72 prosenttiin, ja lisätä työllisten määrää 110 000 työntekijällä.
Alku ei lupaa hyvää. Työllisyysaste laskee tänä vuonna 68,1 prosenttiin. Näillä näkymin työllisiä on ensi vuonna vielä vähemmän. Hallitus syö omia eväitään kulutuskysyntää heikentämällä.
Tämä näkyy suoraan palvelualojen työttömyyden lisääntymisenä. Alkuvuodesta työpaikkoja tuli palvelualoille lisää 18 000, mutta viime neljänneksen aikaan työpaikkoja 15 500.
Työ- ja elinkeinoministeriö – siis Lindströmin ministeriö – arvioi, että työttömyyden kasvu ja hyvin matalat palkankorotukset heikentävät kysyntää ja sen kautta lisäävät työttömyyttä.
Hallitus vaatii nollalinjaa, ja ajaa paikallisen sopimisen kautta pakkasen puolelle meneviä korotuksia. Se heikentää työttömyysturvaa, joista jokainen sentti menisi ruokakauppaan tai muuhun kulutukseen.
Sama ministeriö arvioi myös, että budjettileikkaukset lisäävät palvelualan työttömyyttä. Luulisi huolestuttavan työministeriä.
Suomen osaamispääoma vaarassa
Hallitus syö Suomen osaamispääomaa. Työttömistä yhä useampi on hyvän koulutuksen saanut. Nopeimmin työttömyys on kasvanut hyvin koulutettujen ja alle 55-vuotiaiden joukossa.
Työttömyyden kokonaiskuva muuttuukin. Enää työtön ei ole heikosti koulutettu ja ikääntyvä. Tämän myötä myös tyytymättömyys kasvaa. Koulutettujen työttömien karkaamisesta ulkomaille kannattaisi olla enemmän huolissaan kuin yksittäisten johtajien paosta.
Työttömänä on ihmisiä, jotka ovat oppineet vaatimaan. Heille eivät riitä hallituksen tyhjät lupaukset, paikallinen sopimus alentuvine palkkoineen ja hokeminen työelämän vapauttamisesta jäykistävistä rakenteista.
Samaan aikaan hallitus leikkaa myös koulutuksesta ja tutkimuksesta. Jäljet tästä ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Suomen osaamispääoma on todellisessa vaarassa.