KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Onko epäinhimillisiä tekoja tekevä ihminen epäinhimillinen?

Pumla Gobodo-Madikizela on kirjoittanut tapaus Eugene de Kockista.

Pumla Gobodo-Madikizela on kirjoittanut tapaus Eugene de Kockista. Kuva: Pekka Peltola

”Pahin kaikista” kohtaa ymmärtämystä ja jopa rakkautta odottamattomiltakin tahoilta. Miten se on mahdollista? Onko täydellinen pahuus itse asiassa meissä kaikissa sisällämme?

Pekka Peltola
1.11.2015 10.00

Tällaisia kysymyksiä minussa on herännyt, kun luin kaksi kirjaa Eugene de Kockista, joka tuomittiin 20 vuotta sitten kaksinkertaiseen elinkautiseen apartheidin aikana tekemistään murhista ja sieppauksista. Hän oli muun muassa julmuudestaan tunnettujen Koevoet-poliisivoimien johtaja Namibiassa 1980-luvun alussa.

De Kock, joka tunnettiin nimellä ”Prime Evil” (pahin kaikista) vapautui turvakotiarestiin tammikuussa. Vapautuminen on ollut vaikea poliittinen kysymys Etelä-Afrikassa. Hänen tapauksestaan kirjoitettiin paljon jo silloin, kun sitä käsiteltiin arkkipiispa Desmond Tutun johtamassa totuuskomissiossa ja sittemmin oikeusistuimissa.

Aivan äsken ilmestyi kirja nimeltä Eugene de Kock. Assassin for the State. Sen tekijä Anemari Jansen on valkoinen afrikaaneri.

ILMOITUS
ILMOITUS
De Kock oli älykäs ja taitava, säälimätön ja kova.

Kymmenen vuotta sitten Pumla Gobodo-Madikizela kirjoitti kirjan A Human Being Died that Night. Tapasin hänet äskettäin Suomessa Suomi-Etelä-Afrikka-seuran 25-vuotisseminaarin yhteydessä. Hän on psykologi ja vieraileva professori Uppsalan Pohjoismaisessa Afrikka-Instituutissa.

Viehättävä henkilönä

Kumpikin nainen, musta ja valkoinen, ilmaisevat sympatiaansa de Kockia kohtaan samalla kun toteavat hänen tekonsa kauhistuttaviksi. De Kock on ilmeisen viehättävä henkilönä, vaikka hyvin asiallinen eikä mikään huumorimies.

Jansen kertoo varsin laajasti myös de Kockin ystävyydestä Kansan Uutisiinkin kirjoittaneen suomalaisen Katia Airolan kanssa. Läpeensä vasemmistolainen Katia rakastui Eugeneen totuuskomission kuulemisten aikana jo yli vuosikymmen sitten ja kävi häntä tapaamassa koko vankeuden ajan. Jansen kertoo Eugenen ja Katian kiistelleen vilkkaasti Kiinan Afrikka-politiikan vaikutuksista.

Uskonnollinen tausta

De Kock tunnusti kaikki tekonsa yksityiskohtaisesti, myönsi ne pahoiksi, pyysi anteeksi, tapasi uhrien omaisia ja sai muutamilta anteeksiannonkin.

Molemmat kirjailijat kuvaavat de Kockin taustan erittäin tiukan uskonnolliseksi, kovan miehisen kurin alaiseksi, valkoisen herruuden läpitunkemaksi ja kommunismin vastaiseksi.

Sellainen on tiukka buuriyhteisö. Vapaustaistelijat Namibian Swapossa ja Etelä-Afrikan ANC:ssä olivat yksinkertaisesti terroristeja, jotka Neuvostoliiton käskystä yrittivät tuhota Etelä-Afrikan laillisen järjestyksen, kuten olivat tehneet jo Kongossa ja Zimbabwessakin. Kaikki keinot terrorismin torjumiseksi piti käyttää. Niihin oli saatavissa miltei rajaton määrä rahaa.

De Kock oli älykäs ja taitava, säälimätön ja kova. Hän tappoi naapurimaihin paenneita aktivisteja koteihinsa perheineen, jopa itse asioihin liittymättömiä, jotta nämä eivät kertoisi näkemästään. Hän sai valtionjohdolta kiitosta ja korkeita kunniamerkkejä. Sitten hän jäi hävinneelle puolelle.

Pettyi omiinsa

Eugene de Kockin pettymys ei kuitenkaan suuntautunut voittajiin, jotka sitten eivät oikeasti kommunisteja olleetkaan, vaan omiin johtajiin, ennen kaikkea presidentti F.W. de Klerkiin sekä poliisin ja armeijan johtoon. Nämä nimittäin eivät myöntäneet osallisuuttaan de Kockin operaatioihin, vaan sysäsivät vastuun yksinomaan syntipukiksi valitun niskoille. Tarpeelliselta osin he myönsivät totuuskomissiolle rikoksia, joista sitten saivat armahduksen.

Myös kentällä olleet rikostoverit luikertelivat vastuusta ja de Kock jäi yksin virumaan vankilaan apartheidin hirmutekojen symbolina.

Jos Etelä-Afrikan valkoisten terroria verrataan aseveljemme Natsi-Saksan tekoihin, ero on siitä, että natsit pitivät tappamistaan paitsi oikeutettuna myös laillisena. Kysehän ei ollut ihmisistä vaan juutalaisista. Etelä-Afrikan valkoiset taas pyrkivät peittelemään tekojaan ja tiesivät ne laittomiksi.

Rotusorron perintö

Rotusortoajan perintö lepää edelleen raskaana Etelä-Afrikassa ja Namibiassa. Ihonväri on yhä identiteetin perusta ja epäluulot eriväristen välillä suuria. Joskus näyttää siltä, kuin mitään kiinnostavampaa yleistä keskustelunaihetta ei olisikaan ja mielipiteiden kirjo on suuri.

Osalle valkoisista de Kock on ollut heidän asiallaan. Monet mustat haluaisivat päästä valkoisista kokonaan eroon. Suurin osa kuitenkin yrittää löytää todellisen yhteistunteen sateenkaarivaltion puitteissa. De Kock -keskustelu on osa tätä prosessia.

Gobodo-Madikizelan mielestä tämän hetken ongelmista suurimpia on väkivaltainen kulttuuri, jossa apartheidin päättymisen jälkeen syntyneet nuoret jatkavat apartheidin aikaisia käyttäytymistapoja ja siirtävät niitä edelleen.

Toinen on valtaapitävien korruptio, joka on valunut alemmas kaikille tasoille. Kehitysprojektit eivät tuo kehitystä, jos ja kun projektin osanottajat ottavat projektirahat ja jakavat ne keskenään, sanoi professori Gobodo-Madikizela.

Usko yleviin tavoitteisiin

Itse selittäisin Eugene de Kockia yksinkertaisesti sillä, että hän uskoi mielestään ylevien ja itsestään selvien tavoitteiden pyhittävän kaikki keinot. Tämä ei ole millään tavoin erikoinen ajattelutapa, vaan hyvin yleinen myös tämän päivän Suomessa, ja on ollut sitä kautta aikojen.

Kaikissa sodissa, myös omissamme, esiintyneet hirmuteot ovat useimmiten tehneet ihan tavalliset ihmiset. Eihän julmia vanginvartijoita, tappajia ja kiduttajia muuten olisi niin helppo löytää. Lauri Törniä ihaillaan avoimesti.

Oikeus vihaan tuntuu löytyvän erittäin helposti, kun luetaan tämän päivän lehtiä ja netin keskustelupalstoja. Vihan aiheena on kommunismin sijaan islam ja Neuvostoliiton sijaan Venäjä ja kohteena pakolaiset. Vihapuheesta on vain pieni askel vihatekoihin, jos puheelle löytyy laajemmin vastakaikua.

Ymmärrys, jopa rakkaus, tehotappaja Eugene de Kockiin on syntynyt siitä, että hän on kyennyt osoittamaan häneen tutustuneille olevansa periaatteessa samanlainen tunteva ihminen kuin muutkin. Anteeksianto on aina mahdollista.

Juttua päivitetty 2.11. kello 12.52.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään