Suomessa ei ole korruptiota. Kansainväliset korruptiotutkimukset päätyvät tähän lopputulokseen vuodesta toiseen. Keskusrikospoliisin 24.6. julkaisema tiedote kertoo kuitenkin karua kieltä korruption yleisyydestä Suomessa. Vuosina 2000–2014 virkarikosasioiden määrä on noussut 156:sta epäilystä 469:ään epäilyyn. Saman tiedotteen mukaan ”eräässä vuonna 2014 toteutetussa selvityksessä lähes kaikki vastaajat katsoivat, että rakennus- ja kiinteistöalalla esiintyy Suomessa korruptiota ja yli puolet arvioi, että sitä esiintyy myös politiikassa”.
Politiikka ja rakennus- ja kiinteistöalat elävät alituisessa korruptiosymbioosissa Suomessa. Syy tähän on kuntien kaavoitusmonopoli, jonka ansiosta rakennus- ja vähittäismyyntiliikkeiden eduspoliitikot jakavat lautakunnissa rakennuspaikat eri yritysten kesken. Siksi Suomessa ei juuri ole todellista kilpailua rakennusalalla tai vähittäiskaupassa. Uusien kilpailijoiden on vaikea tulla markkinoille, kun vanhat kartellit hallitsevat yritystoimintaa sääteleviä poliittisia elimiä.
Jatkuva voitontavoittelu on johtanut julkisen rakentamisen laadun jyrkkään laskuun.
Tämä ei sinänsä ole uutta. Jokainen vähänkään kunnallispolitiikkaa tai julkista ja yksityistä rakentamista seurannut on voinut havaita saman pelkästään seuraamalla, miten rakennusurakat jakautuvat eri rakennusliikkeiden kesken, ja miten kauppapaikat jakautuvat eri vähittäiskauppaketjujen kesken.
Uutta asiassa on se, että jatkuva voitontavoittelu on johtanut julkisen rakentamisen laadun jyrkkään laskuun ja hintojen nousuun. Uudet koulut, päiväkodit, sairaalat ja uimahallit kärsivät sisäilmaongelmista ja kosteusvaurioista jo muutaman vuoden jälkeen. Ulkomaisen, polkuhintaan ostetun orjatyövoiman käyttäminen ja rakennusaikaisen kosteussuojaamisen laiminlyönti lyövät veronsa julkiseen rakentamiseen ja laskun maksamme me veronmaksajat.
Sama ongelma vaivaa julkisivuremontoitavia lähiöitä. Koska olette nähneet, että avoimet seinät olisi suojattu sateelta ja kosteudelta? En minäkään. Rakennusliikkeiden voitontavoittelusta aiheutuva loppulasku on suuri siinä vaiheessa, kun remontoidut lähiötalot alkavat oireilla.
No mutta onhan rakennusurakoilla ollut erikseen määrätyt valvojat! Niin on. ”Urakkaa valvoo insinööritoimisto se ja se”, komeilee joka työmaan infotaulussa. TVO:n ydinvoimamonttua lukuunottamatta valvonta ei näytä olleen kovin laadukasta ja säteilyturvakeskuskin on ollut suuren painostuksen alla, jotta he väljentäisivät valvontaansa.
Kannattaa muistaa, että Suomessa ei ole korruptiota. Rakennusala ja vähittäiskauppa toimivat täysin vapaan kilpailun periaatteiden mukaisesti yrittämättä vaikuttaa poliittisiin päättäjiin. On huonoa tuuria, että julkiset hankinnat eivät pysy budjetissa ja laatu on huonoa. Halvalla ei saa hyvää työtä.
Kirjoittaja on turkulainen putkiasentaja.
uutiskirje 
