KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Ilmastorahoituksessa piilee monta kiistaa

Aurinkopaneeleita asennetaan Biharin osavaltiossa Intiassa.

Aurinkopaneeleita asennetaan Biharin osavaltiossa Intiassa. Kuva: Lehtikuva/Money Sharma

Jos uuden ilmastosopimuksen tekeminen sittenkin kariutuu Pariisin ilmastokokouksessa, vahvin ehdokas syyksi on kiista ilmastorahoituksesta.

Arto Huovinen
22.11.2015 9.00

Jo ilmastokokouksia edeltäneessä Rio de Janeiron ympäristökokouksessa 1992 hyväksyttiin periaatteessa se, että teollisuusmaiden pitäisi rahallisesti tukea kehitysmaiden ilmastotoimia.

Periaate on kulkenut siitä eteenpäin mukana, mutta vasta Kööpenhaminassa 2009 kehittyneet maat asettivat konkreettisen tavoitteen: ilmastorahoitus nostettaisiin vuoteen 2020 mennessä 100 miljardiin dollariin vuositasolla.

Kyse on siis lupauksesta, ei velvoitteesta.

ILMOITUS
ILMOITUS
Kehitysyhteistyö- rahoja on nimetty uudelleen ilmastorahoiksi.

Teollisuusmaiden järjestön OECD:n lokakuussa julkaiseman laskelman mukaan tavoitetta kohti on edetty hyvin: vuonna 2013 ilmastorahoitus oli 52 miljardia dollaria ja viime vuonna 62 miljardia.

Kehitysmaat ovat vaatineet, että jatkon takaamiseksi olisi asetettava välitavoitteita. Pitäisi pyrkiä 70 miljardiin viimeistään vuonna 2016 ja 85 miljardiin vuoteen 2018 mennessä.

Kehittyneet maat eivät ole suostuneet välitavoitteiden asettamiseen. Ne ovat sen sijaan luvanneet tehostaa rahoitusta koskevaa raportointiaan.

Sitova rahoitusvelvoite?

Pariisissa tähdätään uuteen ilmastosopimukseen, joka astuisi voimaan vuonna 2020. Kiista välitavoitteista koskee siis tätä edeltävää aikaa, mutta se vaikuttaa ilmapiiriin neuvoteltaessa uudesta sopimuksesta.

Toinen kiista koskee aikaa jälkeen vuoden 2020. Kehitysmaat ja monet kansalaisjärjestöt haluaisivat, että Pariisissa sovittaisiin sitovasti tulevaisuuden ilmastorahoituksesta, jonka tasoa nostettaisiin.

Tämän on veikattu jäävän Pariisissa loppusuoran kaupankäynnin kohteeksi. Le Monde -lehti kirjoitti viime viikolla, että ranskalaisdiplomaattien mukaan olisi löytymässä yhteisymmärrys, jonka mukaan 100 miljardia on ensi vuosikymmenellä ”lattia, ei katto”.

Kehitysmaita ilmastoneuvotteluissa edustava G77-ryhmä syyttää kehittyneitä maita siitä, että nämä pyrkivät ratkaisemaan rahoituskysymykset sopimuksen ulkopuolella, mikä heikentää kehitysmaiden asemaa.

G77-ryhmää johtava eteläafrikkalainen Nozipho Mxakato-Diseko sanoi Bonnissa lokakuussa, että sopimukseen on sisällytettävä sitova rahoitusvelvoite, ”muuten meidät jätetään hyväntekeväisyyden oikkujen varaan”.

Kehitysmaiden mukaan kehittyneet maat pyrkivät siirtämään rahoitusta mahdollisimman paljon Maailmanpankin kautta kulkevaksi. Siinä kehitysmaiden äänivalta on heikko.

Kirjavat ilmastorahat

Ehkä vielä suurempi ongelma kuin tarkat rahasummat on se, mitä kaikkea ilmastorahoitukseen lasketaan mukaan. Kööpenhaminassa periaatteet muotoiltiin väljästi, ja ilmastorahoitus onkin hyvin monimutkainen vyyhti.

Rahoitukseen voidaan laskea kahdenvälistä ja monenkeskistä rahaa, sekä rahaa, joka menee vain osittain ilmastotarkoituksiin.

Erityisen epäoikeudenmukaisena kehitysmaat pitävät sitä, että mukaan saa laskea lainat, joten ilmastotuki voi entisestään lisätä köyhien maiden velkataakkaa.

Ilmastorahoituksen varsinaiseen mekanismiin kuuluu neljä rahastoa, joista Kööpenhaminan päätöksellä perustetun Green Climate Fundin (GCF) on määrä tulla ilmastohankkeiden päärahoittaja. Siihen on kuitenkin saatu kasaan vasta 6 miljardia dollaria.

Valtaosa ilmastorahoituksesta kulkeekin edelleen näiden rahastojen ulkopuolella.

Kööpenhaminassa sovittiin, että ilmastotuen pitäisi olla ”uutta” rahaa. Käytännössä kuitenkin monissa maissa – kuten Suomessa – kehitysyhteistyörahaa on siirretty uuden nimilapun alle ilmastorahaksi.

Fossiilisten polttoaineiden tukiaisiin käytetään yhä moninkertainen summa verrattuna kaikkeen ilmastorahoitukseen.

Pelkästään suurimpien maiden G20-ryhmän valtioiden lasketaan tukevan öljy-, kaasu- ja hiilitaloutta 450 miljardilla dollarilla vuosittain. Maailmanpankki tukee puolitoistakertaisesti fossiilisia polttoaineita verrattuna uusiutuvaan energiaan.

Suomi ei ole ilmastorahoituksessa mallioppilas. Useat Euroopan maat ovat luvanneet kaksinkertaistaa ilmastorahoituksen lähivuosina. Juha Sipilän hallitus on vain luvannut pitää kiinni vanhoista sitoumuksista. Lisäksi se aikoo siirtää päästökauppatulot pois ilmastorahoituksesta.

Niukasti sopeutumiseen

Ei ole myöskään ongelmatonta, mihin rahaa käytetään.

On perusteltua ohjata rahaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Mitä enemmän tehdään nopeasti, sitä halvemmalla selvitään pitkällä aikavälillä.

Mutta koska ilmastonmuutosta ei millään keinolla voi enää kokonaan pysäyttää, tarvitaan rahaa myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Oxfam on laskenut, että sopeutumiseen on ohjattu vain 16 prosenttia ilmastorahoista.

Tuki sopeutumiseen on elintärkeää köyhimmille maille sekä erityisen haavoittuvassa asemassa oleville maille kuten matalille saarivaltioille. Näihin tarkoituksiin on myös erityisen vaikea saada yksityistä rahaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään