KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Rauhan puolesta ja kulttuurin hyväksikäyttöä vastaan

Esimerkki Henna Räsäsen sarjakuvista selittää, miksi sota koskee kaikkia.

Esimerkki Henna Räsäsen sarjakuvista selittää, miksi sota koskee kaikkia. Kuva: Henna Räsänen

Berliiniläinen sarjakuvataiteilija Henna Räsänen järjestää tapahtumia ympäri Eurooppaa ja ihmettelee suomalaista keskustelukulttuuria.

Miia Vistilä
6.12.2015 14.00
Fediverse-instanssi:

Sadankomitean julkaisemassa Rauhan tiellä -antologiassa eturivin suomalaiset sarjakuvataiteilijat kuten Tiitu Takalo ja Kaisa Leka tuovat sodankäyntiin liittyvää problematiikkaa lähelle lukijaa. Antologian toimittaja ja ideoija, berliiniläistynyt sarjakuvataiteilija ja kulttuurintuottaja Henna Räsänen kuvaa projektia näin:

– Kaikki mitä teen on jollain tavalla poliittista. Tässä projektissa halusin yhdistää aktivismia ja sarjakuvataidetta, aktivisteja ja sarjakuvantekijöitä. Tiedottaa uuden väylän kautta järjestäytyneestä valtiollisesta väkivallasta ja joukkotuhoaseista.

Sarjakuvapiirtämisen ja poliittisten kuvitusten lisäksi Räsänen järjestää tapahtumia.

Kulttuuripuolen palkattomat harjoittelut ja ”näkyvyydellä palkitut” työt ylläpitävät omalta osaltaan luokkaeroja.

– Helsingissä asuessani tuntui usein siltä, että helpommalla pääsee kun järjestää itse. Berliinissä aluksi oli mahtavaa, että voi vain kävellä niin sanotusti valmiiksi katettuun pöytään. Berliinissä on haastavampaa, konseptin on oltava tosi mietitty.

Varmasti asiaan vaikuttaa myös se, että Suomessa syntyneenä ja siellä kasvaneena tunnen toimintakentän täysin eri tavalla.

Konsepti voi olla esimerkiksi queer-kulttuurin normeja käsittelevä työpaja, jollaisia Räsänen on pitänyt useita eri puolilla Eurooppaa, viimeksi Sarjakuvakeskuksella Helsingissä.

– Queer-kulttuurin sisäinen normatiivisuus kiinnostaa, koska queerin pitäisi olla normeista vapaata vastakulttuuria.

”Näkyvyydellä palkitseminen”

Työ kulttuurialalla on yleisesti epävarmaa, eikä mahdollista kaikille.

– Kulttuuripuolen palkattomat harjoittelut ja ”näkyvyydellä palkitut” työt ylläpitävät omalta osaltaan luokkaeroja. Mietin usein, kuka alalla voi työskennellä. Kuinka monella on joku muu päivätyö tai esimerkiksi vanhemmat, jotka voivat tiukan paikan tullen auttaa.

– Itselläni on porvaristausta ja tiedostan olevani etuoikeutettu. Palkkatöiden lisäksi olen voinut tehdä omia juttujani ja osallistua yhteisöllisiin nollabudjetin projekteihin. Vaikka arki onkin välillä aikamoista tasapainoilua sen suhteen, paljonko voi tehdä ilmaisia ja huonosti palkattuja töitä, ja mistä saa työpaikan, joka maksaa riittävästi.

Rasismiin tulee puuttua!

Räsänen käy Suomessa pari kertaa vuodessa.

– Ilmapiiri on Suomessa muuttunut parin viime vuoden aikana. Minusta on outoa, miten keskustelussa siedetään esimerkiksi rasistisia kommentteja. Suomessa ajatellaan, että kaikenlaista vihapuhetta pitää sietää ja ettei ole hyvä elää samanmielisessä kuplassa. Sananvapautta käytetään tekosyynä vihapuheen sallimiseen.

Tavallistuneeseen rasismiin puuttuminen on Räsäselle tärkeä aihe. Vihapuheen ohella pitäisi puuttua myös kulttuuriomintaan, josta englanniksi puhutaan termillä cultural appropriation. Se tarkoittaa asioiden irrottamista toisesta kulttuurista ja hyväksikäyttöä – usein niiden alkuperäisistä merkityksistä välittämättä ja vastoin niiden tahtoa joiden arkeen asia liittyy. Lisäksi kulttuurien välillä on valtasuhde: valtakulttuuri ryöstää vähemmistöltä ja polkee samalla niiden oikeuksia.

– Suomessa saamelaiskulttuurin käyttö tiivistää appropriaation: saamelais-krääsää käytetään Lapin markkinointiin, samalla, kun saamelaisten oikeuksia poljetaan, Räsänen kiteyttää.

– Internetistä löytyy useita lähteitä aiheesta, joissa asiaa avataan sellaisen näkökulmasta, jotka joutuvat sen kohteeksi. Valkoisilla rastat tai laajennetut reiät korvissa, bindien käyttö muotikoruina, meksikolainen sugar skull -maski halloween-asuna ja niin edelleen eivät ole hyvää meininkiä. En kertoisi alistavia vitsejäkään, vaikka ne jonkun mielestä olisivatkin ok! Itse pidin valitettavasti kymmenen vuotta rastoja tukassani, kunnes lopulta opin kulttuurisen appropriaation käsitteestä ja leikkasin ne, muutaman kuukauden asiaa sulateltuani, pois.

Etteivät muutkaan vaikenisi

Räsänen pitää poliittista toimintaa turvallisena, vaikka äärioikeistolainen liikehdintä lisääntyykin.

– Valkoihoisena cis sukupuolisena EU-passillisena tiedostan toki, etten ole suurimmassa vaarassa. Välillä mietin kuitenkin julkaisujani vihaajien näkökulmasta ja olenko jossain äärioikeistolaisten vihollislistoilla. Mutta en halua pelätä ja jättää asioita tekemättä ja toivon etteivät muutkaan vaikene pelon vuoksi.

Aiheesta muualla:

Henna Räsäsen sarjakuvia blogissa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

”Tyttöihin ei kosketa” -iskulauseella varustettu kyltti Limassa syyskuussa 2025 järjestetyssä mielenosoituksessa.

Äideiksi pakotetut – Joka vuosi sadat alle 14-vuotiaat perulaistytöt saavat lapsen

Kale Puonti kuvaa poliisin tietolähdetoimintaa Ilmiantajassa tavalla, josta välittyy kitkeryys Jari Aarnion tapauksen jälkeen uusittuja sääntöjä kohtaan

Naisia saattamassa lapsia kouluun Havannassa. Kuubassa 20–44-vuotiaiden ikäryhmässä on eniten naismurhien uhreja.

Tilastojen mukaan naisiin kohdistuva väkivalta vähentyi Kuubassa – Tutkijan mielestä luvut johtavat harhaan

Päivi Alasalmen historiallisessa Tampere-dekkarissa Enkelinkiharassa sarjamurhaaja iskee köyhien Kyttälässä, mutta se ei tunnu miltään

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Väestön ikääntyminen ei johdakaan kriisiin, väittää SAK:n pääekonomisti – ”Eläkeiän nousu helpottaa väestöllistä huoltosuhdetta”

 
02

Hallituskausi tuplasi naisten poliklinikkamaksun – Ei kiinnosta hallitusta tippaakaan

 
03

Maaperän köyhtyminen on Itä-Afrikan hiljainen kriisi – Japanilainen ihmelannoite bokashi voi ratkaista kenialaisviljelijöiden ahdingon

 
04

Saako ihminen lentää? ”Aika harva lopulta saa”

 
05

Timo Furuholm: Hallituksen investointiohjelman rahoittaminen VR:n pussista herättää kysymyksiä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Lämpötila nousee puolitoista astetta, ja se on pienille saarivaltioille kohtalokasta

26.09.2026

124 ympäristöaktivistia surmattiin viime vuonna – valtaosa uhreista on alkuperäiskansojen jäseniä ja pienviljelijöitä

26.09.2026

Datakeskushankkeissa noudatettava työehtoja – ”Ulkomaisen työvoiman riisto ei valitettavasti ole mikään uusi ilmiö”

25.09.2026

Hallituskausi tuplasi naisten poliklinikkamaksun – Ei kiinnosta hallitusta tippaakaan

25.09.2026

Väestön ikääntyminen ei johdakaan kriisiin, väittää SAK:n pääekonomisti – ”Eläkeiän nousu helpottaa väestöllistä huoltosuhdetta”

25.09.2026

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

25.09.2026

Despootin unet ja rakkaudet – Pirkko Saision Suliko onnistuu Q-teatterissa

24.09.2026

Pia Lohikoski: Siviilipalveluksen kestoa lyhennettävä

24.09.2026

Timo Furuholm: Hallituksen investointiohjelman rahoittaminen VR:n pussista herättää kysymyksiä

24.09.2026

Mai Kivelä: Ympäristöllä Suomessa krooninen rahoitusvaje

24.09.2026

Vaalit ratkaisevat työelämän laadun, sanoo AKT:n varapuheenjohtaja

24.09.2026

Jessi Jokelainen: Oikeisto uskoo heikoimmassa asemassa olevilla olevan jo tarpeeksi

24.09.2026

Viiden puolueen edustajat vaativat Timo Vornasen edustajantoimen tutkimista – ”Rikokset ovat vakavia”

23.09.2026

Von der Leyenin linjapuheesta puuttui tavallinen eurooppalainen, sanoo vasemmiston Kyllönen – Kanada-sopimus ”nerokas vastaisku”

23.09.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset