KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Maailma liikkuu nopeammin kuin ilmastokokoukset

Suomen Greenpeacen ilmasto- ja energiavastaava Kaisa Kosonen.

Suomen Greenpeacen ilmasto- ja energiavastaava Kaisa Kosonen. Kuva: Arto Huovinen

On kasaantunut ilmaston ohella monia muitakin tekijöitä, jotka ohjaavat siirtymään fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan, sanoo Greenpeacen Kaisa Kosonen.

Pariisi – Arto Huovinen
11.12.2015 13.00

Suomen Greenpeacen ilmasto- ja energiavastaava Kaisa Kosonen on kansainvälisestikin tunnustettu asiantuntija, jolla on perspektiiviä ilmastokokouksiin.

Kosonen sanoo, että hänet on Pariisissa yllättänyt positiivisesti se, miten nopeasti maailma muuttuu.

– Tänne on tullut paikallistason poliittisia johtajia eri puolilta maailmaa kertomaan, mitä kaupungit ja kunnat tekevät ilmaston hyväksi. He sanovat, että ovat valmiita liikkumaan nopeammin eteenpäin kuin mitä ilmastosopimukset velvoittavat.

Kososen mukaan viesti paikallistasolta on, ”ettei tämä nyt niin vaikeaa ole”.

– Ja vastaavasti täällä on myös yritysjohtajia, jotka sanovat: laittakaa vain tiukat tavoitteet, kyllä me sitten toteutetaan ne. Sijoittajatkin sanovat olevansa valmiita ratkaisuihin, kunhan saavat selvät suuntaviivat.

Kososen mukaan tuntuu, että maailma ulkopuolella liikkuu jo paljon nopeammin kuin ilmastokokousten kuplassa.

– Alkaa olla eläkerahastoja ja vakuutusyhtiöitä, jotka vetävät rahojaan pois hiilisijoituksista. Mutta ilmastokokouksissa on yhä vähän tabu puhua ääneen fossiilisista polttoaineista. Koko sanaa ei mainita sopimusteksteissä.

Maailma muuttuu
ilman sopimuksiakin

Kosonen arvelee, että kansalaisjärjestöillä on nykyään vähän erilainen asennoituminen ilmastoneuvottelujen prosessiin kuin vielä epäonnistumiseen päättyneen vuoden 2009 Kööpenhaminan kokouksen aikoihin.

– Silloin ajateltiin, että olisi tosi tärkeä saada aikaan sitova kansainvälinen sopimus, joka velvoittaa siihen ja tähän. Nyt todetaan, ettei riittävän vahvaa sopimusta saada vielä pitkään aikaan, mutta maailma voi silti muuttua.

Nyt on Kososen mukaan kasaantunut monia muitakin tekijöitä kuin ilmasto, jotka kannustavat maita siirtymään fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan. On ilmansaasteet, on öljyonnettomuudet ja öljyvarat alkavat olla yhä vaikeammin hyödynnettävissä. Lisäksi uusiutuvan energian buumi on tehnyt uusiutuvista lyhyessä ajassa paljon halvempia.

– Kun nämä tekijät vaikuttavat samaan suuntaan, ei ilmastoneuvotteluja enää tarvita yhtä paljon kuin aikaisemmin prosessia ohjaamaan.

Ilmastoneuvotteluja tarvitaan kuitenkin Kososen mukaan ehdottomasti siihen, että ne kaikkein haavoittuvimmat maat, jotka eivät ole ilmastonmuutosta juurikaan aiheuttaneet, saavat jotain apua ja kompensaatiota.

Siksi mahdollisimman vahva lopputulos solidaarisuuspaketista on Kososen näkökulmasta Pariisin tärkeimpiä asioita.

Yhtiöt näkyvästi ilmastokokouksessa

Suuryhtiöt ja pienemmätkin ovat nykyään ilmastokokouksissa näkyvästi mukana. Yhtiöt maksavat osan järjestelykustannuksista, ne lobbaavat, jakavat palkintoja ja niiden etujärjestöt tiedottavat aktiivisesti kokousmedialle.

Suuryhtiöiden rooli nousi surullisenkuuluisaksi erityisesti Varsovan ilmastokokouksessa kaksi vuotta sitten.

– Olihan se törkeätä, kun osallistujien käteen lykättiin heti alkajaisiksi paketti, jossa oli öljy-yhtiöiden ja vastaavien sponsoroimia tuotteita.

Kosonen sanoo, ettei hän ole täysin yritysten roolia vastaan, sillä muutoksentekijöitä nekin joutuvat olemaan.

– Mutta jos annetaan iso rooli yrityksille, jotka ovat osa ongelmaa, niin onhan se ongelmallista. Jotkut kriteerit pitäisi olla sponsorienkin valinnassa.

– Toisaalta täällä on tällä kertaa näkynyt aika hyvin positiivisten yritysten ääni, yritysten jotka itse asiassa kannattavat samoja vaatimuksia kuin haavoittuvimmat kehitysmaat.

Päästökaupan ongelmat

Yksi yrityssektorin keskeisistä lobbauskohteista on hinnan määrittäminen hiilelle.

– Se on asia, joka teoriassa kuulostaa aina hyvältä, sanoo Kosonen

– Kyllähän mekin haluaisimme mielellämme hiilidioksidipäästöille sellaisen hinnan, että saastuttaminen maksaisi.

Haasteena on kuitenkin Kososen mukaan se, että kun hiiltä on ryhdytty hinnoittelemaan esimerkiksi päästökaupan kautta, sitä ei ole vielä missään päin maailmaa saatu riittävän korkeaksi.

– Siinä vaiheessa tulee aina hätä, kun huomataan, että bensan hinta nousee ja energian hinta nousee, ei me halutakaan tätä.

– Ehkä jonain päivänä eri puolilla maailmaa olisi erilaisia päästökauppoja ja hiiliveroja ja niitä alettaisiin jotain kautta yhdistää, niin että hiilidioksidille alkaisi kehittyä yhtenäinen hinta.

Me emme kuitenkaan voi Kososen mukaan jäädä odottamaan sitä päivää.

– En ole päästökauppaa ja hiilen hinnoittelua vastaan sinänsä, jos tuloksena olisi hiilen hinnan nostaminen riittävän korkealle ja päästökauppatulojen ohjaaminen ilmastotoimiin eli puhtaaseen teknologiaan ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

Pitäisi investoida tulevaisuuteen

Kososen mukaan päästökauppaan liittyy sellaista naiivia uskoa, että markkinat hoitavat asiat helpommin tai kustannustehokkaammin.

– Jos pitää joka tapauksessa päästä fossiilisista polttoaineista eroon mahdollisimman nopeasti ja saada päästöt nollaan, pitäisi valita sellainen polku, jossa tulee mahdollisimman vähän harhainvestointeja.

Tätä polkua ei Kososen mukaan ole päästökaupassa vielä nähtävissä, koska se ohjaa yritykset käyttämään kaikkein halvimpia päästövähennyskeinoja eikä investoimaan siihen mihin pitäisi investoida nyt, jotta kymmenen vuoden päästä voitaisiin niittää isompaa satoa.

– EU:ssa on kokeiltu sekä päästökauppaa että energiatehokkuustavoitteita. Parhaiten ovat toimineet sitovat uusiutuvan energian tavoitteet.

Silloin puhutaan Kososen mukaan jostain hyvästä, jota maa saa. Saadaan puhtaampaa energiaa, saadaan työpaikkoja, päästään irti tuontipolttoaineista.

– Tällöin hyödyt ovat poliitikoille ja äänestäjille paljon helpommin nähtävissä kuin monimutkaisessa päästökaupassa, varsinkin jos päästökauppaan liittyy vielä mahdollisuus ostaa päästöoikeuksia ulkomailta.

– Aika usein on osoittautunut, etteivät ostetut oikeudet ole todellisia vähennyksiä. Esimerkiksi joku voimalaitos voidaan tehdä alkuperäistä suunnitelmaa vähän tehokkaammaksi, mutta se voi silti olla hiilivoimala.

Tukiaiset pois fossiilisilta

Suomi on mukana maaryhmässä, joka Pariisin kokouksen ensimmäisenä päivänä teki aloitteen fossiilisten polttoaineiden tukiaisten lopettamisesta. Tämä on kansalaisjärjestöjen pitkään ajama asia.

– Toivoa sopii, että alkaisi tulla vähitellen toimia eikä pelkkiä julistuksia. Onhan Suomella itselläänkin edelleen näitä tukia. Mutta tosi hyvä asia se on, jos se toteutuu ja mukana ei ole pelkästään helpoimmin nähtäviä tukia vaan piilotuet myös.

– Teollisuusmaat tykkäävät mielellään puhua kehitysmaiden kuluttajilleen maksamista tuista. Olennaista olisi puuttua sekä tuottajien että kuluttajien tukiin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Mikä on tärkein asia, joka ei ole Pariisissa esityslistalla?

– Yksi on ainakin se, että pitäisi puhua enemmän ruuantuotannon ilmastovaikutuksista. Ei se kokonaan ole poissa. Kun maat tekevät omat päästölaskelmansa, niihin pitää sisällyttää myös maatalouden päästöt.

Ilmastoprosessin neuvotteluprosessi on monimutkainen ja vie aikansa, ennen kuin löydetään tavat puuttua ruuantuotantoon.

– Mutta pitäisi pohtia, miten päästäisiin rakenteellisesti käsiksi siihen, että pitäisi siirtyä kasvispainotteisempaan ruokaan ja vähentää ruuan hävikkiä, sanoo Kaisa Kosonen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kulkukoirat kuuluvat Intian ja naapurimaiden katukuvaan.

Intian kulkukoirien oikeudet korkeimmassa oikeudessa

Pakolaiset antoivat oman panoksensa Shirika-suunnitelmaan sidosryhmien tapaamisessa Nakurussa helmikuussa 2025.

Pakolaisleireistä halutaan siirtokuntia, pakolaisista kenialaisia

Papua-Uudessa-Guineassa yritetään nostaa syntyneiden lasten rekisteröimistä mahdollisuudella hoitaa rekisteröinti älypuhelimella. Syntymätodistus suojaa lasta hyväksikäytöltä.

Miljoonat lapset jäävät vaille syntymätodistusta

Verenpainetta mitataan Intian Mannin kaupungin terveysasemalla.

Intian köyhätkin alkavat sairastua elintasosairauksiin

Uusimmat

Kulkukoirat kuuluvat Intian ja naapurimaiden katukuvaan.

Intian kulkukoirien oikeudet korkeimmassa oikeudessa

Etukannen kuvassa Kirsti on Sortavalan Nukuttalahdessa noin vuonna 1940. Mies lienee hänen aviomiehensä Martti Varpio ja tyttö tytär Pirjo. Elämä hymyili hetken ennen jatkosotaa.

Sirpin ja moukarin alla oli Suomen sensuroiduin romaani – nyt omiin kokemuksiin Stalinin vainoista pohjautuva teos on julkaistu uudelleen

Orpon hallituksen viime vuoden tuhoisa päätös leikata 120 miljoonaa euroa ammatillisesta koulutuksesta on näkynyt yt-neuvotteluina ympäri maan.

Leikkaukset kylvävät tuhoa ammatillisessa koulutuksessa

Pakolaiset antoivat oman panoksensa Shirika-suunnitelmaan sidosryhmien tapaamisessa Nakurussa helmikuussa 2025.

Pakolaisleireistä halutaan siirtokuntia, pakolaisista kenialaisia

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Tutkija löysi lisää kikkailuja hallituksen budjettiriihestä, säästöjä neljäsosa luvatusta

 
02

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

 
03

Hukkaan heitettyä rahaa, Teollisuusliiton pääekonomisti sanoo suurituloisten veronkevennyksistä

 
04

Suomen on lahjoitettava Daavidin linko Palestiinalle, esittää Vasemmistonuoret

 
05

Unohdettu pohjalaiskirjailija kuvasi maaseudun köyhälistön taistelua jokapäiväisestä leivästä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Miljoonat lapset jäävät vaille syntymätodistusta

13.09.2025

Kari Haakanan vakoiluromaani Kirvesmies huimaa yhdistäessään oivaltavasti totta ja keksittyä

13.09.2025

Intian köyhätkin alkavat sairastua elintasosairauksiin

13.09.2025

Vihreä siirtymä meille, haitat heille – Taina Haahdin Aktivisti perkaa globaalia eriarvoisuutta dekkarin muodossa

12.09.2025

Ulkomaalaislain muutokset syrjivät, sanoo ammattiliitto – ”Kotoutumista ei edistetä epävarmuudella”

12.09.2025

Järjestö vaatii luonnolle lisää rahaa ja lain turvaa – ”Hallitus leikannut luonnonsuojelulta entisestään”

12.09.2025

Liikenteen päästöt kääntyivät viime vuonna kasvuun, piippujen tulppaamisessa hallitus heitti hanskat naulaan

12.09.2025

Tuore selvitys paljastaa – Itämeren kaikkien luontotyyppien tila huono, myös tunturikoivikot vaarassa

12.09.2025

Hallituksen leikkaukset heikentäneet erityisesti naisten toimeentuloa, kertoo SAK:n tutkimus

12.09.2025

”Rasistiset avaukset varma syksyn merkki” – JHL torjuu sosiaaliturvan kansalaisuusvaatimuksen

12.09.2025

Ulkomaalaislakia on kiristetty jo 16 kertaa: ”Silkkaa persupolitiikka hallitukselta ja se näyttää sopivan myös RKP:lle”

12.09.2025

Oppositio kurmootti hallitusta ”karmeista” työttömyysluvuista – työllisyystavoite 78000 miinuksella

11.09.2025

Suomen on lahjoitettava Daavidin linko Palestiinalle, esittää Vasemmistonuoret

11.09.2025

Hallitus löi hanskat tiskiin Suomen ilmastopolitiikassa, syyttää Luonnonsuojeluliitto

11.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään