Joulu on muistamisen ja antamisen aikaa. Muistetaan läheisiä, sukulaisia ja joku jopa naapuriaan. Kuolleille sytytetään kynttilöitä. Eri tahot keräävät vähävaraisille varoja joulupaketteihin. Helsingissä Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö järjestää perinteisen joulujuhlan kodittomille ja vähävaraisille.
Suomen Unicef kertoi keräysviestissään joulun alla pienestä Tsadissa asuvasta Oumarista, joka on seitsemän kuukauden ikäinen ja painaa vajaa viisi kiloa, suomalaisen kaksikuisen vauvan verran. Unicefin tuella Oumar saa maitojauhetta ja maapähkinätahnaa selviytyäkseen.
Unicef muistuttaa, että 1940-luvun sodanjälkeisessä Suomessa oli puutetta lähes kaikesta. Unisef toimitti tuolloin Suomeen muun muassa maitopulveria ja rasvaa.
Köyhimmät maat kantavat suurimman vastuun pakolaisten auttamisesta.
Myös Amnestyn Suomen osasto järjesti nyt ensimmäisen kerran joulukeräyksen kampanjointiin turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksien puolesta. Järjestö muistutti Syyriasta, Irakista, Afganistanista ja Somaliasta pakenevien pakolaisten hädästä, jota sodattomassa maassa asuvan on vaikea kuvitella.
Myös Kansan Uutiset osallistuu solidaarisuustyöhön. Jokaisesta solidaarisuustilauksesta lahjoitetaan Länsi-Saharan nuorten työpajatoimintaan rahaa.
Hädällä on vahvasti turvapaikanhakijoiden ja pakolaisleireillä elävien ihmisten kasvot. Ihmiset joutuvat pakolaisiksi ennen näkemättömään tahtiin. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan maailmassa on yli 40 miljoonaa pakolaista, joista lähes 80 prosenttia on lapsia ja naisia.
Suurin osa pakolaisista päätyy naapurimaihin tai sisäisiksi pakolaisiksi omassa maassaan. Köyhimmät maat kantavat suurimman vastuun pakolaisten auttamisesta. Suomessa kipuillaan reilun 30 000 turvapaikan hakijan vuoksi. Suomen elintaso kestää turvapaikanhakijat, jos poliittista tahtoa riittää.
Kaikki eivät pidä siitäkään, että kansalaisjärjestöt ja vapaaehtoiset tekevät työtä parantaakseen turvapaikanhakijoiden elämää. Esimerkiksi arvostetun Suomen Punaisen Ristin (SPR) työntekijät ovat joutuneet uhkaavien viestien kohteeksi. Tämä esimerkki kertoo ennen näkemättömästä röyhkeydestä ja vihasta.
Tosiasia on, että Suomi voisi noin kymmenen vuoden kuluttua kiittää pakolaisia siitä, että maassa on tarpeeksi työikäisiä ihmisiä. Väestö ikääntyy vauhdilla. Lyhytnäköinen suhdanteisiin tuijottava päätöksenteko on itsekästä, mutta myös Suomen kansantalouden kannalta myrkkyä.
Turvapaikanhakijoiden hyljeksinnällä Suomi kasvattaa mainettaan maana, jonne ei kannata muualta muuttaa. Suomi ei ole sellaisessa asemassa, että rajat voidaan pitää avoinna vain työn perässä Suomeen muuttaville. Heihinkin on tosin suhtauduttu nihkeästi.
Maassa on satoja tuhansia työttömiä. Satoja tuhansia elää myös köyhyysrajan tuntumassa tai alapuolella. Näiden ihmisten työn saanti tai köyhyydestä nouseminen ei tapahdu rajoja sulkemalla. Globaalissa maailmassa on vaalittava reilua avoimuutta. Hallituksen on luotava edellytykset työpaikkojen syntymiselle, kaikille maassa asuville.
sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi
uutiskirje 