Harmaako tylsä väri? Päinvastoin, sehän on värikirjon hillitty valtias.
Näkemyksen vankaksi pilariksi asettuu Ateneumissa vielä pari viikkoa esillä oleva ranskalaisen valokuvauksen mestarin Henri Cartier-Bressonin retrospektiivinen näyttely. Se on mahtava kokonaisuus, jossa mustavalkokuvauksen periaatteessa varsin rajallinen ilmaisuasteikko osoittautuu ihmeen kiehtovaksi ja aikaa horjumatta kestäneeksi.
Cartier-Bresson oli todellinen vuosisadan mies paitsi taiteen alansa parissa, myös elämänkaarensa (1908–2004) puolesta. Hänen töissään on laaja aiheiden kirjo niin sosiaalisesti kuin maantieteellisestikin.
Cartier-Bresson on kuin aikansa YouTube-stara.
Muotokuvissa osansa on sekä tavallisilla ihmisillä, yhteiskunnan todella huono-osaisilla että kuuluisilla taiteilijoilla. Jälki on johdonmukaista ja täynnä omaehtoista silmänräpäyksen magiikkaa. Tavallaan Cartier-Bresson vei muotokuvamaalauksen ”varsinaiseen” huipentumaansa.
Näyttelyä kiertäessä tuttu fraasi ”yksi kuva voi kertoa enemmän kuin tuhat sanaa” tulee todistetuksi lukemattomia kertoja. Näennäisen yksinkertaisissakin sommitelmissa on hämmästyttäviä viritelmiä. Esimerkiksi simppelien geometristen kuvioiden vaikuttavaa kauneutta voi säteillä vaikka ruohikolla makoilevien miesten hahmoista osana kuva-alaa.
Näyttelyyn sisältyvän vahvan yhteiskunnallisen panoksen puolesta Cartier-Bresson on kuin aikansa YouTube-stara, ja tämä ehdottomalla kunnioituksella sanottuna. Kuvat monimuotoisuudessaan eri puolilta maailmaa puhuvat puolestaan.
Henri Cartier-Bressonin retrospektiivinen näyttely Ateneumissa 31.1. saakka.