KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Hallituksen tähtäimessä sotilaallinen osallistuminen

Suomen ja Ruotsin pääministerit korostivat  yhteisessä kirjoituksessaan maiden puolustusyhteistyön tärkeyttä. Kuvassa ruotsalaisjoukkoja EU:n nopean toiminnan joukkojen Pohjoismaisen taisteluosaston, NBG:n harjoituksissa Ruotsissa marraskuussa 2007.

Suomen ja Ruotsin pääministerit korostivat yhteisessä kirjoituksessaan maiden puolustusyhteistyön tärkeyttä. Kuvassa ruotsalaisjoukkoja EU:n nopean toiminnan joukkojen Pohjoismaisen taisteluosaston, NBG:n harjoituksissa Ruotsissa marraskuussa 2007. Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen

Suomen ja Ruotsin pääministereiden ilmoitus tiivistää maiden puolustuspoliittista yhteistyötä käynnisti puolustuspoliittisen keskustelun.

Sirpa Puhakka
17.1.2016 15.00

Viime sunnuntaina pääministeri Juha Sipilä ja Ruotsin pääministeri Stefan Löfven korostivat yhteisessä kirjoituksessaan maiden puolustusyhteistyön tärkeyttä. He pitävät yhteistyön tiivistämistä välttämättömänä.

Pääministerien mukaan suurin turvallisuusuhka on sotilaallisen toiminnan lisääntyminen Itämeren alueella. Tämä kytkettiin Venäjän Ukrainan-toimiin ja Krimin laittomaan liittämiseen Venäjään. He mainitsevat myös Syyrian kriisin ja Isisin aiheuttaman uhkan.

Suomen ja Ruotsin yhteistyön tiivistämishanke ei ollut uusi avaus. Vuodenvaihteen poliittiseen hiljaiseloon ajoitetulle linjaukselle on molemmissa maissa sisäpoliittinen tilaus.

ILMOITUS
ILMOITUS

Ruotsissa sattui samaan aikaan koolle vuotuinen puolustuspoliittinen seminaari, johon osallistui laaja joukko Ruotsin poliittista johtoa, puolustusvoimien ja aseteollisuuden edustajia. Samaan aikaan tuli myös jossain määrin yllättäväkin tieto Ruotsin ja Tanskan puolustuspoliittisen yhteistyön tiivistämisestä.

Vaihtoehtoista keskustelua Nato-jäsenyydelle

Pääministereiden linjaus Ruotsin ja Suomen yhteistyön puolesta oli turvallinen vaihtoehto maiden Nato-keskusteluun. Molemmissa maissahan pohjoismainen yhteistyö kerää sympatiaa myös kansalaisilta.

Sipilän hallitus on päättänyt arvioida Nato-jäsenyyden vaikutukset Suomelle ja pitää oven auki myös jäsenyydelle. Ruotsissa porvarioppositio keskusta mukaan lukien on lämmennyt maan Nato-jäsenyyden kannalle. Sen sijaan Löfvenin sosiaalidemokraattinen puolue suhtautuu kielteisesti.

Yhteisesiintymisellä rauhoiteltiin myös tahoja, jotka pelkäävät Suomen ja Ruotsin puolustuksen kulkevan eri suuntiin. Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström vakuutti, että Ruotsi ei tee päätöksiä konsultoimatta Suomen kanssa viitaten muun muassa Nato-keskusteluun. Ruotsi palaa asevelvollisuuteen jossain muodossa.

Sipilälle yhteisesiintyminen oli profiilinnosto. Hänellä ei ole näyttöjä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa osaamisesta, ja sitä on jopa kyseenalaistettu. Pääministerin odotetaan hallitsevan myös puolustuksen asiat.

Osallistuminen sotilas-operaatioihin oven suussa

Suomessa puolustuspoliittista keskustelua hallituksessa on vetänyt puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.). Hän mainitsi blogissaan Suomen ja Ruotsin yhteistyöstä vaihtoehtoisten laskeutumistukikohtien ja laivastotukikohtien infrastruktuurin yhteiskäytön. Niinistö havittelee mukaan myös tuleviin Ruotsin sukellusvenejahteihin, vaikka hän ei tätä kirjoitakaan.

Konservatiivista puolustuspoliittista linjaa ajava Niinistö haluaa muuttaa lainsäädäntöä siten, että puolustusvoimat voi osallistua myös sotilaallisiin operaatioihin. Halu muuttaa lainsäädäntöä perinteiseen kriisinhallintaan osallistumisesta sotilaallisiin operaatioihin nousee esiin aina sopivan hetken tullen.

Ranskan esitettyä avunpyyntönsä viime marraskuussa tapahtuneen terrori-iskun jälkeen ryöpsähti Suomessa keskustelu lainsäädännön muuttamisesta. Esimerkiksi ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk.) ehdotti Suomen lainsäädännön uudelleenarvioimista vedoten terrorismin torjuntaan.

Niinistö ilmoittikin tuovansa eduskuntaan jo tämän vuoden alussa lakiesityksen, joka mahdollistaa sotilaallisen avunannon EU:n turvatakuiden puitteissa. Tämä olisi suuri harppaus, kun Suomi on tähän asti puolustanut omia rajojaan.

Suomi on löytänyt aina halutessaan mahdollisuuden osallistua kriisienhallintaan, vaikka lainsäädäntö kieltääkin sotilaalliset toimet. EU:n puolustusministereiden päätettyä yksimielisesti niin sanotun turvatakuulausekkeen käyttöönotosta vastauksena Ranskan avunpyyntöön myös Suomi hoiti osallistumisensa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Kristiinankaupungin mysteerit jäävät taka-alalle, kun Kaisu Tuokko keskittyy täysillä Eevin ja Matsin hankalaan suhteeseen.

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 
05

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään