Perinteisen painetun ja sähköisen median näkökulmasta tulevaisuuden uhat poikkeavat jossain määrin. Printtimedia haikailee aikaan, jolloin levikit nousivat. Lukijat karkaavat verkkoon. Kaupallinen lehdistö näkee erityisuhkana omalle ansaintalogiikalleen verorahoitteisen Yleisradion.
Erityisen haitalliseksi koetaan Yleisradion verkkotoiminta, vaikka iltapäivälehtien verkkosivustojen kävijämäärät ovat kärjessä. Painetun median on sopeuduttava elämään verkkoviestinnän kanssa. Yleisradiota suurempi uhka mediataloille ovat kansainväliset mainosmarkkinoilla jyräävät rahantekokoneet Google ja Youtube.
Erilaiset verkkosivustot kilpailevat myös journalististen sisältöjen kanssa. Informaation määrä verkossa on käsittämätön. Verkossa liikkuu esimerkiksi päivittäin 500 miljoonaa twiittiä ja joka minuutti Youtubeen ladataan 300 tuntia videoita.
Lähes 70 prosenttia nuorista kertoo törmänneensä usein tai silloin tällöin tarkoituksella levitettyyn valheelliseen tietoon.
Nämä luvut kuvaavat maailmaa, jonka tiedon tuottamisessa toimittajilla ei ole roolia. Verkossa perinteisen portinvartijatoimittajan rooli on minimalistinen, jos sitäkään, tiedontulvaan verrattuna.
Tällä viikolla vietettävän Sanomalehtiviikon opetusmateriaalissa nuorille kerrottiin, että ”monilla sivuilla virheellistä tietoa julkaistaan tietoisesti ja johdetaan tarkoitushakuisesti lukijoita harhaan”. Tämä ei ole nuorille uusi tieto. Lähes 70 prosenttia nuorista kertoo törmänneensä usein tai silloin tällöin tarkoituksella levitettyyn valheelliseen tietoon.
Kaksi kolmasosaa 13–15-vuotiaista pitää tiedon luotettavuutta tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Vain erittäin pieni vähemmistö viittaa kintaalla tiedon luotettavuudelle. Lähes puolet uskoo luotettavan tiedon merkityksen kasvavan.
Nuoret ovat tiedostavia ja kriittisiä verkon lukijoita. He tuntuvat olevan jopa aikuisia fiksumpia verkon kuluttajia. Heille lienevät feikkiuutiset, uusin verkon ja somen synnyttämä lajityyppi, tunnistettavia.
Rasistisia ja epätosia juttuja viljelevän MV-lehden tyyliset valesivustot murentavat verkon tiedon uskottavuutta. Julkisen sanan neuvoston tuore puheenjohtaja Elina Grundström nostaa nämä sivustot natiivimainonnan rinnalla toiseksi keskeisimmäksi uhaksi sananvapaudelle.
Valesivustot huolestuttavat myös toimittajia. Pitäisikö ne paljastaa? Vai pitäisikö ne vaieta kuoliaaksi? Suurin vastuu tosiasioiden ja valheiden tunnistamisesta jää lukijoille. Verkon logiikkaan tosin kuuluu omaa näkemystä tukevan aineiston kuluttaminen.
Alle kaksikymppiset nuoret tuottavat myös itse verkkoon huomattavan aktiivisesti sisältöä. Sisällöt pirstoutuvat ja käyttäjät heimoutuvat omiin porukoihinsa yhä laajemmin.
sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi
uutiskirje 
