Eduskunnan tiistaina käymä valtiopäivien avajaiskeskustelu osoitti, että hallitus alkaa olla paniikissa. Vaalikauden ensimmäinen vuosi on kohta mennyt ja kovin vähän on saatu aikaan siitä, mitä yritysjohtajasta pääministeriksi noussut Juha Sipilä kuvitteli.
Hallituksen paniikkitilaa kuvaa hyvin se, että se yrittää nyt päästä jotenkin eroon itse itselleen virittämästä miinasta eli työelämän heikennyksistä pakkolaeilla. Hallituksen onnistuminen on pitkälti kiinni työmarkkinoilla tehdyistä sopimuksista ja siinä suhteessa lähtö oli pahin mahdollinen.
Avajaiskeskustelussa hallitusrintama maalasi Suomen tilanteesta kuvaa, joka on kuin suoraan Etelä-Suomen viime viikkojen sääennustuksista: kylmä vesi piiskaa ja liukastumisvaara on suuri. Sanomalla painostettiin työmarkkinaosapuolia ja pehmitettiin kansalaisia myöhemmin keväällä linjattaviin uusiin leikkauksiin.
Hallitus näyttää pelottavalla tavalla uskovan omaan propagandaansa.
Työmarkkinoiden epäluottamuksen luomisen lisäksi hallituksen oma panos tähän mennessä on leikkaaminen Suomen tulevilta menestystekijöiltä ja myös työllisyydeltä. Velalla pelotellaan, mutta sitä otetaan mieluummin työttömyyden ylläpitoon kuin talouden käynnistämiseen.
Hallitus näyttää pelottavalla tavalla uskovan omaan propagandaansa.
”Kotimaiset ja ulkomaiset asiantuntija-arviot ovat antaneet tukensa hallituksen sopeutustoimien mitoitukselle ja ajoitukselle”, pääministeri sanoi eduskunnassa. Väite on yhtä tarkka kuin valtiovarainministerin tieto niin sanotun kilpailukykypaketin asiantuntija-arvioista viime syksynä.
Eri yliopistojen taloustieteen professoreista koostuva talouspolitiikan arviointineuvosto antoi kyllä pari viikkoa sitten Sipilän sanojen mukaisen todistuksen, mutta arvosteli samalla rankasti hallituksen valitsemia keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi.
Mikään tutkimustieto ei neuvoston mukaan tue Sipilän viimeksi tiistaina vahvistamaa verolinjaa, joka on ”tämä hallitus ei kiristä kokonaisveroastetta”. Sitoutuminen sopeuttamiseen pelkästään menojen ja sosiaaliturvan leikkauksilla rajoittaa tarpeettomasti finanssipolitiikan keinoja, neuvosto arvioi.
Muita hallituksen hankkeita neuvosto piti riskialtteina ja epärealistisina. Taustalla olevia laskelmia professorit ihmettelivät.
Hallitus on kuitenkin valinnut uhkailun, pelottelun ja lannistamisen tien. Barack Obama nousi seitsemisen vuotta sitten Yhdysvaltain presidentiksi luomalla uskoa Yes, We Can -tunnuslauseella. Sipilän sinimustakin sanoo, että kyllä me pystymme, mutta lyö heti perään halolla päähän.
Suomen tilannetta voi tarkastella haluamallaan tavalla. Yksi tapa on yrittää saada tahtonsa läpi virittämällä hautajaistunnelmaa. Toinen olisi todeta, että olemme yksi maailman vähävelkaisimpia maita, rahaa saa nyt käytännössä ilmaiseksi, joten eiköhän oteta kaikki mukaan ja laiteta Suomi kuntoon.
kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi
uutiskirje 