Suomen työttömyysasteen ollessa 10 prosenttia, eläkeläisten määrän 1,4 miljoonaa, YTK:n jäsenmäärän 360 000 sekä työttömyyskassaan- ja ammattiliittoon kulumattomien työntekijöiden määrän 300 000, koettavat ammattiliitot korjata pieneneviä vuosibudjettejaan eläkeläisjäsenten maksuja nostamalla. Vaikka yksittäisen eläkeläisen kohdalla kyse on muutaman kymmenen euron korotuksesta vuodessa, niin saattaa se nostaa jäsenmaksua jopa 60 prosenttia.
Korotuksen johdosta iso osa eläkeläisistä jättää jäsenmaksun maksamatta ja eroaa ammattiliitosta, sillä he kokevat, ettei ammattiliiton eläkeläiselle antamat palvelut tai edut vastaa korotusta.
Moni eläkeläinen ei edes tiedä, että ammattiliittoon kuulumalla heillä on yhdistyksen jäsenkokouksissa puhe- ja äänestysoikeus, mahdollisuus osallistua yhdistyksen järjestämään virkistystoimintaan, talkoisiin ja eläkeläisille suunnattuihin koulutuksiin. Lisäksi ammattiliiton jäsenmaksua vastaan voi saada muun muassa ilmaiseksi vakuutuksia ja jäsenlehtiä sekä alennuksia polttoaineista, tavaroista, risteilyistä ja lomista.
Eläkeläisten ammattiliittojäsenyydestä on ammattiliitoille ja yhdistyksille kiistattomat hyödyt. Eläkeläisillä on valtavasti tietoa, kokemusta ja osaamista, jonka he voivat nuoremmille opettaa. Eläkeläisissä on iso talkootyövoima, kunhan se osataan hyödyntää.
Eläkeläiset nostavat ammattiliittojen 2,3 miljoonan jäsenen kokonaismäärää, jonka mielikuva-arvoa ei pidä vähätellä. Lisäksi eläkeläisten osallistuessa yhdistystoimintaan, siis poistuessa neljän seinän sisältä ihmisten pariin, pienenevät Suomen 20 miljardin euron vuosittaiset terveydenhuoltomenot.
Ihmettelen miksi ammattiliitot eivät mainosta edellä mainittuja asioita riittävästi eläkeläisille tai eläköityville työntekijöille. Eläkeläiset tuovat ammattiliittoon enemmän rahaa, kuin sitä kuluttavat, eikä paikallisyhdistysten talous eläkeläisistä kaadu.
uutiskirje 
