KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Kierrätys voi parantaa maailman

Merissä on enemmän muovia kuin kaloja vuoteen 2050 mennessä, jollei muoviteollisuus omaksu kiertotalouden periaatteita. Kuvassa pikkupoikka leikkii muovijätteen roskaamalla rannalla Intian Mumbaissa.

Merissä on enemmän muovia kuin kaloja vuoteen 2050 mennessä, jollei muoviteollisuus omaksu kiertotalouden periaatteita. Kuvassa pikkupoikka leikkii muovijätteen roskaamalla rannalla Intian Mumbaissa. Kuva: All Over Press / Divyakant Solanki

On aika hylätä ajatus, ettei tuotannon, kulutuksen ja roskiin heittämisen kehä saa koskaan katketa. Kiertotalous voisi olla uusi pohja työllisyyden ja talouden kasvulle.

Anna-Maija Alarto
20.3.2016 8.30

Muistatko hehkulamppuhuijauksen: Oli luotu liian kestävä polttimo valaisimiin ja uusien lamppujen myynti sakkasi. Niinpä kartelli päätti 1920-luvulla kuinka kauan hehkulamppu saa kestää. Kysyntä kasvoi ja käytäntö levisi muihin tuotteisiin. Oli todettu, että kestokulutushyödyke on bisneksen murheenkryyni. Tuotteet kerta kaikkiaan kestivät aivan liian kauan.

Nykyaikainen kulutusyhteiskunta on perustunut pian sata vuotta siihen, että tuotannon, kulutuksen ja roskiin heittämisen kehä ei koskaan katkea. Kuluttaminen kiihtyy, kun resursseja tarvitaan lisää kasvavan kysynnän myötä. Resurssien kysyntä kasvaa 10 prosentin vuosivauhdilla, ja jo nyt kulutamme neljä kertaa sen verran kuin maapallomme kestää.

Kiertotaloudessa tuotteita ja niiden sisältämiä materiaaleja arvostetaan. Sitä mitä aiemmin pidettiin pois heitettävänä jätteenä, ajatellaankin kiertotaloudessa arvokkaana raaka-aineena.

ILMOITUS
ILMOITUS

Tuotteen suunnittelussa arvoina ovat kestävyys ja korjattavuus. Jätteenäkin tuotteesta pitää kyetä erottelemaan siihen käytetyt eri materiaalit ja syöttämään ne takaisin käyttöön.

Kiertotalous mahdollistaa uuden kasvun

Kysynnän kasvua tavoiteltaessa huudetaan yhä apuun kuluttamisen kasvattamista. Yleisin kiertotalouteen kriittisesti suhtautuva väite on, että kierto lamaa kysynnän ja uhkaa bruttokansantuotetta.

Onko näin, Sitran kiertotalousasiantuntija Timo Mäkelä?

– Euroopan unionin tasolla on selvitetty, että luonnonvarojen käytön tehostaminen luo uusia työpaikkoja, kasvattaa kysyntää ja bruttokansantuotetta. Arvio on, että kiertotalouteen pohjautuvat innovaatiot ja uudet yritykset loisivat unionin alueelle 3–4 miljoonaa uutta työpaikkaa.

– Tämä on merkittävää, sillä vanhan teollisuustuotannon avulla uutta työtä ei synny tarvittavassa määrin. Tämä olisi Suomenkin kansantalouden kannalta äärimmäisen tärkeätä ymmärtää.

Mäkelä on työskennellyt pitkään EU:ssa kiertotalouden parissa ja tuntee Euroopan talouskasvun kipupisteet.

– Eurooppa on riippuvainen talousalueen ulkopuolelta tuotavasta energiasta ja raaka-aineista. Kiertotalouden kasvattaminen kohentaisi huoltovarmuutta ja parantaisi suhteellista kilpailukykyä, Mäkelä alleviivaa.

Ei ekohörhöilyä vaan reaalibisnestä

Kierrättäminen, jakaminen ja kulutushyödykkeiden kestävä kehitys eivät ole enää puhtaasti ympäristöpolitiikkaa. Raaka-aineresurssien kierto on muuttunut talouskasvun edellytykseksi ja siirtynyt osaksi talous- ja työllisyyspolitiikkaa.

Tähän on herätty EU-komissiossa, jossa laadittiin jo vuonna 2014 paketti kiertotalouden edistämiseksi unionin alueella. Paketin kunnianhimoisena tavoitteena on siirtyä lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen, tiukentaa jätelainsäädäntöä ja kieltää kaatopaikkajätteen syntyminen unionin alueella vuoteen 2025 mennessä.

Komissio arvioi, että jo nykyisellään jätelainsäädäntö tuottaa unioniin puoli miljoonaa uutta työpaikkaa ja tuottaa 50 miljardia euroa vuodessa. Kiertotalotta edistäville yrityksille on varattu 600 miljoonaa euroa uutta tukirahaa. Kiertotalouspaketin ehdotukset ovat paraikaa Euroopan neuvoston ja EU-parlamentin käsittelyssä.

Räsylumpuista upouudet farkut

Paketti. Tavoitteita. Mietintöjä. Arvioita. Onko kiertotalouden edistämisestä mitään konkreettisia esimerkkejä?

Farkkujen ja T-paitojen käyttöikä on käynyt lyhyeksi. Moni vaate on muutaman pesun jälkeen kelvoton kierrätettäväksi valmiina tuotteena. Tekstiilejä päätyy sekajätteeseen ja energiapolttoon, vaikka esimerkiksi kestävällä puuvillantuotannolla ei kyetä tuottamaan riittävästi materiaalia yhä uusien pikakäyttövaatteiden raaka-aineeksi.

Vaatteesta suoraan uuden vaatteen raaka-aineeksi kierrätetyt tekstiilit ovat kiertotalousideologian ydintä. Toisen jäte on toisen raaka-aine. Tehtaassa virttyneet farkut pestäisiin ja prosessoitaisiin uudeksi tekstiilikuiduksi, josta sitten kudottaisiin uutta kangasta uusien farkkujen ompelemiseen.

Valtion teknologien tutkimuskeskuksen professori Ali Harlin on mukana VTT:n ja usean kumppanin yhteisessä tutkimushankkeessa, jossa vanhoista tekstiileistä tehdään uutta kangasta. Uusi kangas on viskoosin ja silkin kaltaista, ja se säästää puuvillaa. Se tulee vieläpä halvemmaksi kuin kasvatettu, korjattu ja kankaaksi käsitelty puuvilla.

– Viime syksynä oli ensimmäinen koeajo, ja jouluksi 2016 saamme valmiiksi maailman ensimmäisen asiakkaalta asiakkaalle kierrätetyn vaatteen. Samalla panemme yritystä pystyyn, jotta saamme tekstiilin markkinoille, Harlin kertoo.

Ensimmäisen kankaan VTT teki Valkeakoskella Säterin vanhassa viskoositehtaassa, joka on purku-uhan alla.

– Meillä oli siellä muutaman päivän pop up -tehdas lokakuussa. Kierrätimme materiaalit ja myös tehtaan.

Suomessa on juututtu vanhaan

Suomi on pyrkinyt profiloitumaan vihreän teknologian maana ja myös hallitusohjelman yksi kärkihankkeista on biotalous ja puhtaat ratkaisut. Hallitus jopa nostaa Suomen bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijäksi. Euroopassa kertyneen asiantuntemuksen perusteella Sitran Timo Mäkelä toteaa, että Suomi on monia muita maita jäljessä.

– Suomessa on toki virinnyt innostusta ja syntynyt pieniä yrityksiä, kuten vaikka lähettipalvelut. Markkinat ovat kuitenkin pienet eikä meillä ole näille markkinoille vertailumateriaalia. Lähinnä markkinoita valtaavat amerikkalaiset jakamistalousjätit kuten Uber ja Airbnb.

– Biotaloudessa lähinnä puun käytössä meillä on merkittävää osaamista ja ala onkin kasvanut. Mutta esimerkiksi pyrkimys profiloitua puhtaan veden osaajana ei perustu todelliseen tilanteeseen. Osaamista on paljon vähemmän kuin puhetta, yrityksiä on niukasti eikä uusia ole syntynyt, Mäkelä arvioi.

Hänen mukaansa Suomessa tuetaan edelleen epäsuorasti enemmän fossiilista kuin uusiutuvaa energiaa. Mäkelä osoittaa valtiovaltaa, joka ei todellisuudessa riittävästi ymmärrä kiertotaloutta eikä tue uusia rohkeita ratkaisuja.

– Rohkeuden lisäksi ohjausmekanismit ovat puutteelliset. Hallitusohjelmassakin on enemmän juututtu vanhaan sen sijaan, että lähdettäisiin vaikka riskilläkin kokeilemaan jotain uutta, Mäkelä summaa.

Ymmärryksen puute hiertää kiertotaloutta

Erilaisilla alustoilla toimivat jakamistalousformaatit, kuten Airbnb ja Uber lobbaavat paraikaa Euroopan unionia. Samaan aikaan koetetaan luoda EU-tason käytäntöä, jossa uudenlaiset, rytinällä Euroopan talousalueella lisääntyvät, jakamistalousyritykset voitaisiin kytkeä jo olemassa olevaan lainsäädäntöön.

Merja Kyllönen on perehtynyt kiertotalouden mahdollisuuksiin europarlamentaarikkona liikenne- ja matkailuvaliokunnassa sekä ympäristövaliokunnassa. Hänen mukaansa kaikkea sääntelyä tulisi päivittää, jota se soveltuisi uusiin jakamistalouden muotoihin.

– Moni alustayrityksistä on lähtöisin Amerikasta ja niiden toimintamallit ovat sen mukaisia. EU:ta tarvitaan luomaan pelisääntöjä, jotta täällä tarjottavat palvelut vastaavat riittävää tasoa turvallisuudessa, kuluttajansuojassa ja ympäristövaatimuksissa.

Euroopan komissio on julkaisemassa maaliskuussa suuntaviivapaperin, joka sisältää suosituksia olemassa olevan lainsäädännön soveltamisesta uusiin jakamistalousaikakauden toimijoihin.

– Jakamistaloudesta ei saa tulla harmaan talouden markkina, vaan yritysten ja viranomaisten on yhdessä huolehdittava siitä, että uudet toimijat maksavat veronsa ja hoitavat muutkin yhteiskunnalliset velvoitteensa, Kyllönen korostaa.

Pääosin Kyllönen näkee jakamistalouden osana ekologisesti kestävämpää maapalloa, jossa jo olemassa olevien resurssien käyttöä tehostetaan sen sijaan, että valmistettaisiin uutta.

– Jakamistaloudella voi olla selviä positiivisia vaikutuksia ympäristöön ja siksi haluan suhtautua niihin myönteisesti. On kyse hyvin perustavanlaatuisesta muutoksesta, jossa kuluttamisen ja myymisen, tavaroiden ja palveluiden sekä omistamisen ja käyttämisen raja häilyy.

Kiertotalous ei ole Kyllösenkään mielestä pelkkää ympäristöpolitiikkaa, vaan uusi pohja työllisyyden ja talouden kasvulle.

– Kiertotalouden hyödyntämisen suurin este on, ettei sen mahdollisuuksia ymmärretä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Avustusjärjestöjen mukaan perheet toivovat tänä jouluna perustarvikkeita kuten ruokaa, alusvaatteita ja hygieniatuotteita. Hallituksen tekemät sosiaaliturvan leikkaukset vievät yli 30 000 lasta köyhyysrajan alapuolelle.

”Niin he ajoivat lapsen ja vanhemmat ulos ja polttivat seimen, koska sen ajan henki nyt vaan oli sellainen” – Keljumi jouluna 2025

Hyvän tulevaisuuden rakentaminen edellyttää arvopohdintaa ehkä enemmän kuin koskaan, Arto O. Salonen toteaa.

Kestävyystutkija Arto O. Salonen: ”Päättäväinen ratkaisijan roolin ottaminen on viisasta oman elämän mielekkyyden kannalta”

Jussi Saramo.

Europarlamentti pyrkii eroon venäläisestä energiasta ja torjuu Yhdysvaltoja puolustusvälinetuotannossa

Vasemmisto kaupungistuu – ”Tässä toisin Metsolat-televisiosarjan vasemmistolle vinkiksi”

Uusimmat

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Kapinoikaa enemmän, nuoret

Puolan pääministeri Donald Tusk.

Puola väsyi Ukrainaan ja upposi omiin riitoihinsa

Samppanjaa synnyttäjille – katse on helpompi kääntää leikkauksista naisten turhamaisuuteen

Ehmudi Lebsir, pataljoonankomentaja ja Polisarion sotilaskoulun johtaja seisoo Marokon 50 vuotta sitten tapahtuneen Länsi-Saharan valtauksen muistomerkin vieressä.

Afrikan viimeisen siirtomaan itsenäisyyshaaveet romuttuivat jälleen

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Afrikan viimeisen siirtomaan itsenäisyyshaaveet romuttuivat jälleen

 
02

”Niin he ajoivat lapsen ja vanhemmat ulos ja polttivat seimen, koska sen ajan henki nyt vaan oli sellainen” – Keljumi jouluna 2025

 
03

Kestävyystutkija Arto O. Salonen: ”Päättäväinen ratkaisijan roolin ottaminen on viisasta oman elämän mielekkyyden kannalta”

 
04

Puola väsyi Ukrainaan ja upposi omiin riitoihinsa

 
05

Samppanjaa synnyttäjille – katse on helpompi kääntää leikkauksista naisten turhamaisuuteen

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Niin he ajoivat lapsen ja vanhemmat ulos ja polttivat seimen, koska sen ajan henki nyt vaan oli sellainen” – Keljumi jouluna 2025

23.12.2025

Kestävyystutkija Arto O. Salonen: ”Päättäväinen ratkaisijan roolin ottaminen on viisasta oman elämän mielekkyyden kannalta”

23.12.2025

Europarlamentti pyrkii eroon venäläisestä energiasta ja torjuu Yhdysvaltoja puolustusvälinetuotannossa

22.12.2025

Vasemmisto kaupungistuu – ”Tässä toisin Metsolat-televisiosarjan vasemmistolle vinkiksi”

22.12.2025

Toimituksen vuodenvaihteen kulttuurisuositukset – graffitia, dekkareita ja kansallisen itseymmärryksen kulmakivi

21.12.2025

Roska päivässä muuttaa yhä maailmaa

20.12.2025

Eduskunta hyväksyi syksyn päätteeksi velkajarrun ja potkulain rasismikohun varjossa – ”Orposta tulee mieleen surullisen hahmon ritari”

19.12.2025

Ensi kauden sopeutustarve jopa 12 miljardia, arvioi VM

19.12.2025

Vielä yksi ennätys tähän vuoteen työttömyyden ja velkaantumisen lisäksi: konkursseja enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1997

19.12.2025

Tuttu kuvio: perussuomalaiset ajaa kaksilla rattailla rasismikohussaan – Purra ei myöntänyt rasististen kuvien olevan rasistisia

18.12.2025

Perussuomalaiset antoi ”vakavan huomautuksen” kahdelle kansanedustajalle – Eerola ja Gardew pyysivät anteeksi, Purra ei

18.12.2025

Lisää julmia talouslukuja hallitukselle: velkasuhteen piti vakautua, nyt 90 prosentin raja ylittyy jo ensi vuonna

18.12.2025

Vasemmistonaisten Pro Feminismi -palkinto Suomen Palestiina -verkostolle

18.12.2025

Else-Mai Kirvesniemi on STTK:n uusi puheenjohtaja

18.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään