Ryhdyin kasvissyöjäksi lähes 20 vuotta sitten. Olin pitänyt siihen asti kasvissyöntiä lähinnä hippien terveystouhuna. Eläinoikeusliikkeen nousun myötä ymmärsin kasvissyönnin eettisen puolen.
Ilmoitin vanhemmilleni jouluateriaa silmälläpitäen, että olen nykyään muuten vegaani. He pitivät, ymmärrettävästi, ilmoitustani kieroutuneena huumorinani. Söin sinä jouluna lähinnä keitettyjä perunoita ja sinappia.
Aluksi kasvissyönti, puhumattakaan veganismista, oli kovin hankalaa. Yritin maakuntamatkoilla sanoa etukäteen, ettei tarvitse varata ruokaa. Oli ikävää kieltäytyä suurella sydämellä tehdyistä tonnikalasalaateista ja voihin leivotuista pullista.
Nykyään jokaisella itseään kunnioittavalla ravintolalla on vegaanisia annoksia listalla.
Syöminen oli myös hyvin sukupuolittunutta. Eteeni kannettiin aina liharuoka ja puolisolleni kasvisruoka, koska eiväthän miehet kasvissyöjiä ole.
Muutos tähän päivään on valtava. Nykyään jokaisella itseään kunnioittavalla ravintolalla on vegaanisia annoksia listalla ja sekin ymmärretään, että kasvisyöjä voi olla satakiloinen äijä, jolle ei riitä kaksi porkkanaa kauniisti aseteltuna.
Kauppoihin tulee lähes viikoittain uusia vegaanisia tuotteita. Tämä on iso mahdollisuus monelle pienelle elintarvikealan yritykselle. Esimerkiksi kouvolalaisen Hoviruoka-yrityksen lihapiirakan kasvisvastineesta on tullut niin suosittu, että kauppojen hyllyt hamstrataan tyhjiksi ”vihiksistä”.
Vasemmistossa käydään ainaista keskustelua siitä, olemmeko esimerkiksi liian vihreitä tai pitäisikö vahvistaa punaisuutta. Kumpikaan ei itsessään tarkoita yhtään mitään, löysää leukojen louskutusta, jos niille ei anna konkreettista sisältöä.
Pitäisi puhua konkreettisista asioista, ei tyytyä vain kritisoimaan abstraktilla tasolla.
Joillekin lihansyönti tuntuu olevan oikean vasemmistolaisuuden mittari, rahvas duunari ei porkkanalla elä. Toiselle taas punavihreyden ydin on veganismi ja kaikki lakto-oktovegetaristit ovat revareita.
Näissäkin asioissa meidän pitäisi puhua konkreettisella tasolla. Olemme ylpeitä niistä, jotka tekevät eettisiä valintoja ruokapöydässä. Mutta emme tuomitse sellaisia, jotka syövät toisin.
Toimitaan sen eteen, että lihaa syötäisiin vähän vähemmän. Se on hyvä terveyden kannalta, mutta erityisesti ilmaston ja ympäristön. Lihakarjan tuottaminen vaatii moninkertaiseen määrän viljelyä kasvisproteiineihin verrattuna. Liha vaatii metsien kaatamista ja vesien tuhoamista huomattavasti enemmän kuin kasvisruoka. Ja jos lihaa tuotettaisiin vähemmän, voitaisiin eläimiä kohdella paremmin.
Voit aloittaa kokeilla vaikka pääsiäisenä. Pidä alkuun yksi kasvisruokapäivä. Kyllä sinä pystyt, jos Juha Mietokin pystyy. Mämmi nimittäin on vegaanista.
uutiskirje 
