Työväenliike sai 1960-luvun alussa taisteltua itselleen ja Suomen kansalle työeläkelain. Eläkkeiden rahoittamisesta tuli kova vääntö. Silloin työväki tyytyikin melko pieniin palkankorotuksiin, sillä ehdolla, että työnantajat maksavat eläkemaksut työtätekevien palkan mukaisesti.
Kun alussa ikääntyneiden eläkekertymät olivat lyhytaikaisia ja eläkkeelle siirtyi pieni osa työhön jääneisiin verrattuna, työeläkkeet jäivät pieniksi. Kassaan alkoi kertyä rahaa, jota alettiin si
Nyt eläkerahastoihin on kertynyt jopa 172 miljardia euroa (vuonna 2014). Suurin osa niistä on Eteralla ja muilla työläisten eläkerahastoilla, koska niissä on maksajia eniten, joskin työttömyys heikentää tilannetta. Tosin ammattiliittojen ansiosidonnaisista työttömyyskorvauksista maksetaan eläkemaksut.
Siinä onkin sitten ero muun muassa Loimaan-kassaan ja yrittäjien työttömyyskassoihin. Kukahan heidän työeläkemaksunsa hoitaa työttömyysajalta? Nämä kassat alkavatkin kuivua kokoon, kun maksajia on vähän, maksut on maksettu alakanttiin ja jotkut ovat lyöneet maksunsa kokonaan laimin.
Työläisten eläkekassoissa on rahaa niin paljon, että mitään indeksien leikkauksia ei saisi tehdä, eikä näin rankaista työtätekevää kansaa. Mielestäni maanviljelijöiden ja pienyrittäjien eläkkeet voisi maksaa vaikka verorahoilla, jos MYEL:ltä rahat loppuvat.
Mutta ökyeläjien kassojen kuivuttua maksettakoon heidän eläkkeensä vaikka osakkeista, optioista tai muista veronkiertomiljardeista, jotka he ovat kansaltamme ja valtiolta rohmunneet. Heidän pitkiä kynsiään ei missään nimessä saa päästää työläisten eläkerahastoihin.