KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Suohpanterror ampuu tahallaan yli

Suora toiminta sopii konseptiimme, mutta huomenna dynaamisen ryhmämme aktivismi voi olla jo jotain aivan muuta, Jenni Laiti sanoo.

Suora toiminta sopii konseptiimme, mutta huomenna dynaamisen ryhmämme aktivismi voi olla jo jotain aivan muuta, Jenni Laiti sanoo. Kuva: Carl-Johan Utsi

Suomen arvostelijain liitto myönsi Kritiikin Kannukset -palkinnon taiteilijaryhmä Suohpanterrorille. Anonyyminä pysyttelevän ryhmän ainoa julkisuuteen tullut jäsen, Jenni Laiti löytyi Ruotsin Akka-tunturin juurelta.

Siskotuulikki Toijonen
15.5.2016 14.00

Kulttuurin sekatyöläiseksi tunnustautuva Jenni Laiti, 35, asuu Jokkmokissa perheensä kanssa. Parhaillaan hän puristaa kasaan Arktisen neuvoston ilmastonmuutosraportteja tunturimökillään. Parin viikon päästä Laiti jo rientää ryhmänsä kanssa kokoamaan ympäristötaideteosta Iihin.

– Uskomaton juttu, että meidät huomioitiin Suomen arvostelijain liiton kuuluisalla Kritiikin kannukset- palkinnolla. On upeaa saada tämä! Kiitollisin mielin olemme. Se merkitsee sitä, että kriittisyys ja kriittinen ajattelu kannattavat. Valitettavasti maailma, jossa elämme, ei opeta ihmisiä ajattelemaan. Eräs päämääristämme onkin herätellä ihmisiä ajattelemaan ja avaamaan silmiään sekä herättää keskustelua meille tärkeistä aiheista, Laiti sanoo.

Vuodesta 2012 toiminut saamelaistaiteilijoiden ryhmä on murtautunut lyhyessä ajassa suuren yleisön tietoisuuteen ja taidemaailman arvostetuksi toimijaksi. Pääasiassa Saamenmaalta käsin toimiva nuorten kuvataiteilijoiden kollektiivi on ennen kaikkea aktivistiryhmä. Mutta miksi ihmeessä ryhmän jäsenet haluavat pysytellä anonyymeinä?

ILMOITUS
ILMOITUS
”Suomen laki ei puolusta saamelaista elämää puhumattakaan sen edistämisestä.”

– Haluamme keskustella aiheista emmekä ihmisistä taiteen takana.

Yliammuntaa ja provosointia

Suohpanterrorin taiteenlajeiksi ovat vakiintuneet julistetaide ja performanssi. Näiden lisäksi ryhmä on julkaissut myös kaunokirjallista materiaalia muun muassa kotisivuillaan.

– Suora toiminta sopii konseptiimme, mutta huomenna dynaamisen ryhmämme aktivismi voi olla jo jotain aivan muuta.

”Julisteet kuvaavat tehokkaasti saamelaisten asemaa nyky-Saamenmaalla. Ryhmä on kritisoinut muun muassa Saamenmaan luonnonvarojen riistoa, saamelaiskulttuurin kaupallistamista ja omimista sekä alkuperäiskansan näkökulman sivuuttamista poliittisessa päätöksenteossa”, Kritiikin kannusten raati perusteli valintaansa.

Älyllisesti ravistelevat julisteet ovat terävää poliittista satiiria, hätähuutoja, vaikka asiat ovat vakavia. Ne toimivat hyvin, sillä satiiri ja yliampuminen ovat väkevämpiä kannanottoja kuin julkilausumat.

Laitin mielestä kumpiakin tarvitaan.

– Yliammunta ja provosointi ovat meille sopivia ilmaisumuotoja ja tapoja tuoda asioita esille. Voimakkaita kannanottoja tarvitaan, jotta ne, joilla on valta kuulisivat niitä, joille sitä ei ole annettu.

Saamelaisryhmäläiset ovat eräänlaisia terroristeja, suopunkiterroristeja saamelaisten oikeuksien puolustajina. He ovat turhautuneita laillisten keinojen riittämättömyyteen saamelaisasioissa.

– Mikä on laillista, ja ketkä lait kirjoittavat ja keille? Suomen laki ei puolusta saamelaista elämää puhumattakaan sen edistämisestä, Laiti toteaa närkästyneenä.

– Suomen valtio määrittelee, kuka on saamelainen ja miten saamelaista elämää tulee elää. Suomi assimiloi ja kolonalisoi edelleen Saamenmaata. Yksi räikeä esimerkki on se, ettei Suomi edelleenkään suo saamelaisille oikeutta itse hallita maitaan. Hyvin konkreettinen ja räikeä esimerkki tästä on hiljattain voimaan tullut metsähallituslaki, joka tiukasta vastustuksesta huolimatta sai lainvoiman.

Suohpanterror on kiinnittänyt huomiota myös siihen, ettei Suomi ole ratifioinut alkuperäis- ja heimokansojen asemaa koskevaa kansainvälistä ILO 169 -sopimusta. Tähänkin epäkohtaan Suohpanterror-ryhmä on iskenyt voimallisesti taiteellaan.

– Saamelaisten alkuperäisoikeudet ja oikeudenmukaisuuden toteutuminen on tärkeää meille. ILO 169, Pohjoismainen saamelaissopimus sekä UNDRIP ovat kaikki tärkeitä sopimuksia ja julistuksia. En näe, että yksikään näistä edistyy tällä hallituskaudella.

40 vuotta tyhjiä lupauksia

Suomalaisenemmistön ja saamelaisvähemmistön välit ovat tulehtuneet pahan kerran ILO-kamppailun myötä. Internetin kommenttipalstoilla käydään keskustelua ”saamelaisten erityisoikeuksista”, koska ihmiset pelkäävät menettävänsä maansa, joista suurin osa on historian saatossa pakkolunastettu saamelaisilta.

Valtio omistaa saamelaisten asuttamista maista 90 prosenttia.. Suomen hallituksen ja saamelaiskäräjien hyväksymässä sopimusversiossa valtion maita ei siirrettäisi saamelaisten omistukseen, mutta saamelaisten vaikutusmahdollisuuksia maita koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon lisättäisiin.

Oikeusministeriön antamassa tiedotteessa todetaan lisäksi, että yhtenä tavoitteena on kehittää ”saamelaisten oikeutta käyttää näitä alueita saamelaiskulttuurin harjoittamiseen, ylläpitämiseen ja edistämiseen”.

– Suomen valtio on yli 40 vuotta luvannut erilaisin sopimuksin ja selvityksin parantaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Hyvin vähän on tapahtunut edistystä tällä rintamalla. Meille on luvattu monet kerrat maamme takaisin ja että meidät tunnustettaisiin kansaksi, mutta ne ovat tyhjiä lupauksia kaikki tyyni. Vaikea uskoa, että tämä uusi sopimus poikkeaisi aikaisemmasta käytännöstä. On tehty niin monia selvityksiä maanomistuksesta ja hallinnasta, mutta Suomi ei edelleenkään kanna vastuutaan vaan siirtää sitä hamaan tulevaisuuteen.

Mikä saamelaisbuumi?

Sotien ja niitä seuranneiden rajanvetojen myötä saamelaiset on pakotettu muuttamaan pois ja sopeutumaan suomalaiseen kulttuuriin ja kieleen.

– Moni on menettänyt oman kielensä ja kulttuurinsa ja oman itsensä. Niin kuin eräs vanhempi saamelaispoliitikko sanoi: ”Suomalaisina voimme kohtuullisen hyvin, saamelaisina emme oikein mitenkään”.

Saamelaisryhmän taiteen areenana on koko maailma taide-instituutioiden ulkopuolella, erityisesti internetin ja sosiaalisen median kautta.

On selvä, että ryhmä saa monenlaista palautetta. Enimmäkseen kannustavaa, mutta myös torjuvaa, milteipä vihapuhetta, sillä kajoaahan se häpeilemättä rasistisiin ja vähätteleviin asenteisiin saamelaisia kohtaan. Puhumattakaan saamelaisalueita koskevasta lainsäädännöstä ja luonnon tuhoamisesta.

Julkisuudessa kuitenkin väitetään, että Suomessa olisi käynnissä saamelaisbuumi. Ja että saamelaisten oikeustaistelu olisi viimein tuottamassa tulosta muun muassa Suohpanterrorin välityksellä. Laitin mielestä tämä on vain tosiasioiden lakaisemista maton alle.

– Mikä saamelaisbuumi? Minun on valitettavasti vaikea nähdä, että oikeustaistelu tuottaisi tuloksia. Pikemminkin päinvastoin, ojasta allikkoon mennään.

Entä minkälaisia ajatuksia Suomen nykyinen poliittinen ja kulttuurinen ilmapiiri tässä suopunkiterroristissa herättää? Onko vasemmistosta vaihtoehdoksi nykyiselle menolle?

– Vasemmisto on varteenotettava vaihtoehto. Globaali kapitalistinen kolonialismi ei takaa minkäänlaista tulevaisuutta kenellekään. Tulevaisuus näyttäytyy hyvin, hyvin synkkänä, mikäli emme toimi tänään ja nyt ja kaada kapitalistista järjestelmää!

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään