Kilpailukykyneuvottelujen alakohtaiset sovellusneuvottelut etenevät hitaasti, mutta etenevät kuitenkin. Se ennakoi kovaa neuvotteluruuhkaa ja sopimusten sumaa, arvioi SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly.
– Voi ennustaa, että tulevana viikonloppuna on kova neuvotteluruuhka, samoin maanantaina. Tiistaina pidetään paljon liittojen hallintojen kokouksia.
Torstaihin iltapäivään mennessä sopimukset olivat syntyneet vasta noin runsaalle 63 000 palkansaajalle Elinkeinoelämän keskusliiton sopimusaloilla. Se on 6,7 prosenttia EK:n jäsenliittojen yritysten palveluksessa olevista palkansaajista.
– Olen vielä luottavainen, että ratkaisut syntyvät ja kilpailukykysopimuksesta muodostuu varsin kattava, Lyly sanoo.
Sopimusten merkittävä päänavaus tapahtui, kun Teollisuusalojen ammattiliiton, Paperiliiton ja Puuliiton sopimusalat pääsivät sopimukseen.
Torstai-iltapäivään mennessä ainoastaan kemianteollisuudessa oli syntynyt toimihenkilösopimuksia. Muut sopimukset olivat SAK:laisten liittojen tekemiä.
Ratkaisujen päivä on perjantai
Alakohtaiset sopimukset on määrä viedä päätökseen tiistaihin 31.toukokuuta kello 16:00 mennessä.
Työmarkkinajärjestöt arvioivat kilpailukykysopimuksen laajuutta ja kattavuutta keskiviikkona. Ratkaiseva päivä on perjantai 3. kesäkuuta. Keskusjärjestöjen hallinnot ovat silloin koolla arvioimassa, onko sopimus syntynyt vai ei.
Järjestöt arvioivat myös hallituksen edesottamukset.
– Siihen mennessä pitää olla tiedossa hallituksen veroratkaisut ja paikallisen sopimisen kysymykset.
Paikallista sopimista edistetään etupäässä työehtosopimuksilla. Kuitenkin lailla säädetään paikallisen sopimisen ulottamisesta työnantajaliittoon järjestäytymättömiin yrityksiin.
Tähän asti yleissitovista työehtosopimuksista poikkeamista ovat voineet hyödyntää paikallisesti vain sopimuksen tehneiden työnantajaliittojen jäsenyritykset.
Vaikeinta on työajan pidennys
Neuvottelujen kiperimmäksi on noussut vuosityöajan pidentäminen 24 tunnilla.
Lyly pitää hyvänä, että asiaan on löytynyt erilaisia sovelluksia. Vaihteluväli on kolmesta kokonaisesta työpäivästä aina asian jättämiseen paikallisen sopimisen varaan.
Toinen tiukka neuvottelukysymys on ollut paikallisen sopimisen kriisilauseke. Sen perusteella työehtosopimuksen määräyksistä voidaan poiketa yritysten taloudellisten vaikeuksien vuoksi.
– Siihenkin on löydetty erilaisia ratkaisuja. Joissakin tapauksissa asiasta sopiminen on luottamusmiesjärjestelmän takana. Joissakin on päätetty työehtosopimuksen kohdat, joista voidaan määräaikaisesti poiketa.
Metalliliitto myöhästyy
SAK:laisista liitoista sopimuksen ulkopuolelle ovat jo alun perin ilmoittautuneet Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT sekä Rakennusliitto ja Elintarviketyöläisten liitto.
– Näiden alojen poisjäänti on ollut tiedossa alusta pitäen, joten se ei tule kenellekään yllätyksenä, Lyly sanoo.
Myös STTK:lainen Meijerialan ammattilaisten MVL on lyönyt hanskat tiskiin ja ilmoittanut, ettei sopimusta synny. Alan työehtosopimuksen piirissä on 1 700 palkansaajaa.
Liiton mukaan kompastuskiveksi muodostui vuosityöajan pidentäminen 24 tunnilla.
Metalliliitto on ilmoittanut, ettei se ehdi päättämään sopimuksesta asetettuun takarajaan mennessä. Työehtosopimuksista päättää liiton valtuusto, eikä sitä saada sääntöjen puitteissa koolle ennen kuin 10. kesäkuuta.
Lyly arvioi liiton pyrkivän neuvottelutulokseen aikataulun puitteissa, jonka jälkeen Metalliliiton hallitus voi ottaa siihen kantaa.
– Lopullinen päätös saadaan vasta, kun liiton valtuusto on sen käsitellyt. Jos kuitenkin liiton hallitus antaa neuvottelutuloksesta myönteisen suosituksen, se menee todennäköisesti läpi myös liittovaltuustossa. Etenkin jos liittohallituksen suositus on yksimielinen. Mutta onhan se tietysti epävarmuustekijä, Lyly sanoo.