Yhdysvaltain presidentti Barack Obama asetti vuonna 2009 tavoitteeksi ydinaseettoman maailman. Seitsemän vuotta myöhemmin kehitys on vienyt päinvastaiseen suuntaan – uuteen kilpavarusteluun ja aseriisuntaneuvottelujen katkeamispisteeseen.
Näistä syistä ydinaseiden käyttökynnys on matalampi kuin koskaan 30 viime vuoden aikana, sanoo Aleksei Arbatov Moskovan Carnegie-instituutista Ulkopolitiikka-lehden haastattelussa .
Arbatov tutkii ydinaseiden leviämisen estämistä.
– Olemme maksamassa kovan hinnan unohtamalla, kuinka paljon töitä kylmän sodan aikana tehtiin ydinaseiden käytön välttämiseksi, Arbatov sanoo.
Yhdysvallat ja Venäjä omistavat yli 90 prosenttia maailman ydinaseista. Ukrainan sodan aiheuttaman välirikon takia ydinaseriisunta on jäämässä haaveeksi. Venäjä ei osallistunut Washingtonissa huhtikuun alussa pidettyyn ydinturvallisuuskokoukseen.
Arbatovin mukaan tilanne on nyt vaarallisempi kuin kylmän sodan aikana. Silloin ydinaseita kaavailtiin käytettäviksi vain toisen maailmansodan kaltaisen mittavan sodan yhteydessä. Nyt ydinaseiden käytöstä puhutaan myös paikallisissa kriiseissä. Ukrainan sodan aikana Venäjän presidentti Vladimir Putin on toistuvasti muistuttanut maan ydinaseista.
Uudet aseet tarkempia
Yhdysvallat ja Venäjä syyttävät toisiaan. Yhdysvallat syyttää Putinia ydinaseilla uhkaamisesta ja uusii ydinaseistustaan tuhannella miljardilla dollarilla vedoten Venäjän aggressiiviseen politiikkaan. Venäjän mielestä Yhdysvallat yllyttää varustelua.
– Putin on mielestäni ilmaissut selvästi, että ydinaseita käytetään vain pelotteena, mutta puheita on tulkittu uhkailuna, Arbatov sanoo.
– Kylmässä sodassa osapuolet tiesivät pelisäännöt tarkkaan ja riskit olivat ehkäistävissä. Nyt yksikin kohtalokas väärinkäsitys voi synnyttää vaaratilanteen.
Arbatovin mukaan ydinasepelote on Venäjän viimeinen oljenkorsi suurvalta-asemaan.
Rand-instituutin vanhempi analyytikko Bruce Bennett sanoo Ulkopolitiikka-lehdessä, että käyttökynnystä laskee myös ydinaseiden kehittyminen tarkemmiksi.
– Kaupunkeja kartalta pyyhkäisevät jättipommit eivät enää kiinnosta ketään. Uudet aseet on tarkoitettu osumaan sotilas- ja teollisuuskohteisiin, kuten lentokenttiin tai sähkölaitoksiin.