Jyväskylän kaupungin väkiluku jatkaa kasvuaan myös ensi vuonna. Yhtä lailla kasvaa myös kaupungin velkamäärä, vaikka verojen korotuksillakin yritetäänkin tasapainotta taloutta.
Kaupunginjohtaja Markku Andersson esitteli maanantaina oman esityksensä ensi vuoden talousarvioksi. Anderssonin mukaan Jyväskylän tilanne poikkeaa vastaosasta maamme kaupunkeja ja kaupunkiseutuja siinä, että kaupunki elää vahvan väestökasvun keskellä.
– 35 vuoden aikajänteellä elämme viidenneksi voimakkaimman kasvun vuotta. Kaupungin kasvu on ollut 2000-luvulla suurten kaupunkien kolmanneksi nopeinta ja kasvu näyttää jatkuvan samanlaisena.
Jyväskylän kaupungin talous sen sijaan ei ole yhtä myönteisellä kasvu-uralla, eikä myöskään täytä terveen kuntatalouden tunnusmerkkejä. Anderssonin esityksessä taloutta väännetään tasapainoon verojen korotuksilla ja velkaa lisäämällä.
Kaupunginjohtajan esittämä puolen prosenttiyksikön nousu kunnallisveroon lisää tuloja 8,5 miljoonalla ja kiinteistöverojen tuntuvat korotukset noin 6,4 miljoonalla. Kaupungin lainakanta nousee 56,1 miljoonalla eurolla. Vuoden lopussa kaupungilla on esityksen mukaan velkaa 2 463 euroa asukasta kohti.
Homekouluista
päästävä eroon
Ilman veronkorotuksia kaupunki ei pysty turvaamaan sosiaali- ja terveyspuolelle tarvittavia lisämiljoonia. Kaupunginhallituksen jäsen Matti Pöppönen (vas.) sanoo Vasemmistoliiton pitävän peruspalveluiden turvaamista niin tärkeänä, että ryhmä olisi valmis nostamaan kunnallisveroa jopa kokonaisen prosenttiyksikön verran, eli 19,5:een.
– Lähtökohta ensi vuoteen on kaupungissa hyvin hankala. Peruspalveluiden lisäksi kaupungin on pystyttävä toteuttamaan myös sovitut investoinnit. Erityisen tärkeää on, että homekouluista päästään eroon. Niitä investointeja ei kerta kaikkiaan voi enää lykätä. Kyse on oppilaiden ja koulujen henkilökunnan terveydestä.
Vasemmistoliiton ryhmä painottaa Pöppösen mukaan myös työllisyyden hoitoa.
– Työllistämiseen on syytä panostaa, ja saada enemmän paukkuja, eikä määrärahaa missään nimessä pidä pienentää. Kaupungilta pitää löytyä uusia keinoja pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden hillitsemiseen.
Vuodenvaihteessa yhteen menneet kunnat joutuivat viime vuonna palauttamaan Kelalle yhteensä 5,2 miljoonaa euroa käyttämättömiä työllistämisrahoja. Pöppösen mielestä näin ei saa jatkossa käydä.
– Jyväskylän ottaa enemmän vastuuta ja palkata kaupungin palvelukseen enemmän työttömiä, kun näyttää siltä, että kolmatta sektoria ajetaan alas. Pitkäaikaistyöttömien aktivointi olisi kaupungin kannalta myös taloudellisesti kannattavaa, Pöppönen toteaa.
Jos kaupunginjohtajan esitys läpäisee luottamusmieskäsittelyn, jyväskyläläisiä odottaa ensi vuonna veronkorotusten lisäksi myös linja-autolippujen hintojen korotukset, sekä kirjastojen samoin kuin liikunta- ja nuorisotilojen aukioloaikojen supistukset. Ja kun päällystystöissä säästetään, pysyvät monet liikenneväylät huonossa kunnossa.