KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Turvapaikanhakijoita ei naurata Naurulla

Toimittajien on hyvin vaikea päästä Australian ulkoistamiin vastaanottokeskuksiin. Tämä kuva on otettu Manus-saaren keskuksesta maaliskuussa 2014. Kuvatoimisto on pikselöinyt turvapaikanhakijoiden kasvot tunnistamisen estämiseksi.

Toimittajien on hyvin vaikea päästä Australian ulkoistamiin vastaanottokeskuksiin. Tämä kuva on otettu Manus-saaren keskuksesta maaliskuussa 2014. Kuvatoimisto on pikselöinyt turvapaikanhakijoiden kasvot tunnistamisen estämiseksi. Kuva: All Over Press/Eoin Blackwell

Australian hallitus pitää kiinni pahamaineisista vastaanottokeskuksista Naurulla ja Papua-Uusi-Guinean Manus-saarella. Ruohonjuuritasolla turvapaikanhakijoita puolustava liikehdintä on kuitenkin aktiivista.

Melbourne – Kalle Erkkilä
18.6.2016 9.03

Maailman pakolaisten päivä

YK:n yleiskokouksen päätöksellä on vuodesta 2001 lähtien vietetty kesäkuun 20. päivää maailman pakolaisten päivänä.

Vuonna 2001 maailmassa oli 14 miljoonaa pakolaista. Määrä on viime vuosina kasvanut nopeasti.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan maailmassa on nyt peräti 59,5 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet lähtemään kotoaan. Heistä pakolaisia on 19,5 miljoonaa ja valtiottomia ihmisiä 10 miljoonaa.

Molemmat suuret puolueet vetävät tiukkaa linjaa pakolaisiin.

Tänä vuonna pakolaispäivän tapahtumia järjestetään yli 100 maassa. (KU)

”Free free the refugees” huusi kolmesataa mielenosoittajaa toukokuun lopulla Australian toiseksi suurimmassa kaupungissa Melbournessa.

Pakolaisten ihmisoikeuksia puolustavat mielenosoittajat vaativat Naurulla ja Papua-Uusi-Guineaan kuuluvalla Manus-saarella sijaitsevien vastaanottokeskusten sulkemista ja niissä asuvien turvapaikanhakijoiden asuttamista Australiaan.

Naurun ja Manuksen vastaanottokeskukset ovat tunnettuja surkeista olosuhteista, pakolaisten hyväksikäytöstä ja väkivallasta. Manus-saarelle on sijoitettuna runsaat 850 turvapaikanhakijaa ja Naurulle 500. Australia lähettää saarille kaikki turvapaikanhakijat, jotka yrittävät tulla maahan meriteitse.

ILMOITUS
ILMOITUS

Australian hallitus ei ole kuitenkaan valmis lakkauttamaan vastaanottokeskuksia, sillä sen mukaan tiukka politiikka turvaa maan rajat ja estää turvapaikanhakijoiden menehtymisen merellä. ”Pysäytetään veneet” onkin yksi hallituksen pakolaispolitiikan iskulauseista.

Paine Manus-saaren leirin sulkemiseksi kuitenkin kasvaa. Papua-Uusi-Guinean korkein oikeus totesi huhtikuussa, että saaren vastaanottokeskus on maan perustuslain vastainen. Oikeus päätti, että leiri pitää sulkea, mutta se ei määrittänyt sille ajankohtaa.

Papua-Uuden-Guinean hallituksen ja Australian johdon on tarkoitus käydä neuvotteluja, minne saarelle asutetut turvapaikanhakijat sijoitetaan. Päätöksiä tehdään todennäköisesti vasta heinäkuun alussa pidettävien Australian vaalien jälkeen.

Suurimmat puolueet tiukalla linjalla

Pakolaispolitiikka nousi esiin vaalikampanjassa toukokuussa, kun Australian maahanmuuttoministeri Peter Duttonin pakolaisvastaiset kommentit saivat paljon mediahuomiota. Australian liberaalipuoluetta edustava Dutton varoitti Sky News Australia -kanavan haastattelussa, että ”lukutaidottomat pakolaiset vievät australialaisten työt”.

Duttonin väite oli vastaus siihen, mitä mieltä hän on Australian vihreän puolueen suunnitelmasta kasvattaa vuosittaista pakolaiskiintiötä 50 000:een. Nykyisin maan kiintiö on 13 750 pakolaista vuodessa.

Erikoisen Duttonin kommentista tekee se, että hänen johtamansa maahanmuuttoministeriön raportin mukaan alle 20 prosenttia Australiaan saapuvista pakolaisista on lukutaidottomia. Ministeriön raportista selviää, että pakolaisista 75 prosenttia on käynyt lukiotasoisen koulutuksen ja 35 prosentilla on yliopistotutkinto.

Australian pääministeri ja liberaalipuolueen puheenjohtaja Malcolm Turnbull kuitenkin puolusti Duttonia The Guardian Australia -lehden haastattelussa. Hänen mukaansa ”pakolaiset voivat olla lukutaidottomia, mutta se ei ole kuitenkaan heidän oma vikansa”. Turnbull kuitenkin sanoi, että hän haluaa pakolaiset osaksi Australian työvoimaa.

Australian työväenpuolueen puheenjohtaja ja oppositiota johtava Bill Shorten sanoi Sydneyssä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että ”Dutton ei loukannut pelkästään pakolaisia, vaan niitä miljoonia maahanmuuttajia, jotka ovat auttaneet Australian rakentamisessa”.

Työväenpuolue ei ole kuitenkaan ottanut vaalikampanjassaan kantaa Naurun tai Manus-saaren sulkemisen puolesta. Molemmat Australian suurimmista puolueista ovat pitäneet kiinni tiukasta maahanmuuttopolitiikastaan vaalien alla. Parlamenttipuolueista ainoastaan vihreät ovat pitäneet ääntä saarilla sijaitsevien vastaanottokeskusten sulkemiseksi.

Pakolaisia puolustetaan ruohonjuuritasolla

Puoluepoliittisista toimijoista näkyvin rooli pakolaisten puolustajina on sosialisteilla, joilla ei kuitenkaan ole yhtään parlamenttipaikkaa. Puolue vaikuttaa ruohonjuuritasolla muun muassa järjestämällä mielenosoituksia ja kampanjoimalla.

Kansalaisjärjestöt ovat nostaneet pakolaispolitiikan ongelmia esiin vaalien alla. Useat ihmisoikeusjärjestöt ovat vaatineet Naurun ja Manuksen leirien sulkemista.

Pakolaisia tukeva järjestö FFFAD organisoi Melbournessa maahanmuuttoviraston piirityksen, jonka pääviestinä oli vaatimus vastaanottokeskusten sulkemisesta saarilla. Refugee Action Collective -järjestö on puolestaan järjestämässä pakolaisia tukevan mielenosoituksen Melbournessa maailman pakolaisten päivään liittyvän mielenosoituksen lauantaina.

Myös sosiaalisessa mediassa maahanmuuttopolitiikasta on käyty värikästä keskustelua vaalien alla. Pakolaistaustainen juristi Mariam Veiszahed aloitti Twitterissä suositun tunnuksen #soilliterate, jolla irvailtiin maahanmuuttoministeri Duttonin puheille.

”Peter Duttonin pitäisi olla peloissaan, koska olen pakolainen ja aion viedä hänen työnsä. Kissani kirjoitti tämän twiitin”, Veiszahed kirjoitti pikaviestipalvelussa.

Vaikka ruohonjuuritason tempaukset ovat saaneet paikallisessa mediassa runsaasti huomiota, mielipidetiedustelujen mukaan hallituksen maahanmuuttopolitiikalla on kuitenkin Australiassa kansan parissa laaja kannatus.

Australiassa on käytännössä kaksipuoluejärjestelmä, joten joko liberaalit tai työväenpuolue tulevat todennäköisesti johtamaan hallitusta. Naurun vastaanottokeskusta siis tuskin suljetaan, ellei maassa tapahdu heinäkuun vaaleissa suurta poliittista mullistusta.

Maailman pakolaisten päivä

YK:n yleiskokouksen päätöksellä on vuodesta 2001 lähtien vietetty kesäkuun 20. päivää maailman pakolaisten päivänä.

Vuonna 2001 maailmassa oli 14 miljoonaa pakolaista. Määrä on viime vuosina kasvanut nopeasti.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan maailmassa on nyt peräti 59,5 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet lähtemään kotoaan. Heistä pakolaisia on 19,5 miljoonaa ja valtiottomia ihmisiä 10 miljoonaa.

Molemmat suuret puolueet vetävät tiukkaa linjaa pakolaisiin.

Tänä vuonna pakolaispäivän tapahtumia järjestetään yli 100 maassa. (KU)

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Puolan pääministeri Donald Tusk.

Puola väsyi Ukrainaan ja upposi omiin riitoihinsa

Ehmudi Lebsir, pataljoonankomentaja ja Polisarion sotilaskoulun johtaja seisoo Marokon 50 vuotta sitten tapahtuneen Länsi-Saharan valtauksen muistomerkin vieressä.

Afrikan viimeisen siirtomaan itsenäisyyshaaveet romuttuivat jälleen

Yhdysvallat on koko ajan tiennyt Israelin sotarikoksista

Hongkongilaiset nuoret katselivat tulipalossa mustuneita tornitaloja Tai Pon lähiössä joulukuun alussa.

Kiina kiristi otettaan Hongkongista

Uusimmat

Mariam Falaileh pitää kuvanveistoa kutsumuksenaan.

Kuvataiteilija Mariam Falailehia innostavat niin suomalainen kuin arabialainenkin kansanperinne, mytologia ja tarusto

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Kapinoikaa enemmän, nuoret

Puolan pääministeri Donald Tusk.

Puola väsyi Ukrainaan ja upposi omiin riitoihinsa

Samppanjaa synnyttäjille – katse on helpompi kääntää leikkauksista naisten turhamaisuuteen

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Afrikan viimeisen siirtomaan itsenäisyyshaaveet romuttuivat jälleen

 
02

”Niin he ajoivat lapsen ja vanhemmat ulos ja polttivat seimen, koska sen ajan henki nyt vaan oli sellainen” – Keljumi jouluna 2025

 
03

Puola väsyi Ukrainaan ja upposi omiin riitoihinsa

 
04

Kapinoikaa enemmän, nuoret

 
05

Kestävyystutkija Arto O. Salonen: ”Päättäväinen ratkaisijan roolin ottaminen on viisasta oman elämän mielekkyyden kannalta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Afrikan viimeisen siirtomaan itsenäisyyshaaveet romuttuivat jälleen

23.12.2025

”Niin he ajoivat lapsen ja vanhemmat ulos ja polttivat seimen, koska sen ajan henki nyt vaan oli sellainen” – Keljumi jouluna 2025

23.12.2025

Kestävyystutkija Arto O. Salonen: ”Päättäväinen ratkaisijan roolin ottaminen on viisasta oman elämän mielekkyyden kannalta”

23.12.2025

Europarlamentti pyrkii eroon venäläisestä energiasta ja torjuu Yhdysvaltoja puolustusvälinetuotannossa

22.12.2025

Vasemmisto kaupungistuu – ”Tässä toisin Metsolat-televisiosarjan vasemmistolle vinkiksi”

22.12.2025

Toimituksen vuodenvaihteen kulttuurisuositukset – graffitia, dekkareita ja kansallisen itseymmärryksen kulmakivi

21.12.2025

Roska päivässä muuttaa yhä maailmaa

20.12.2025

Eduskunta hyväksyi syksyn päätteeksi velkajarrun ja potkulain rasismikohun varjossa – ”Orposta tulee mieleen surullisen hahmon ritari”

19.12.2025

Ensi kauden sopeutustarve jopa 12 miljardia, arvioi VM

19.12.2025

Vielä yksi ennätys tähän vuoteen työttömyyden ja velkaantumisen lisäksi: konkursseja enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1997

19.12.2025

Tuttu kuvio: perussuomalaiset ajaa kaksilla rattailla rasismikohussaan – Purra ei myöntänyt rasististen kuvien olevan rasistisia

18.12.2025

Perussuomalaiset antoi ”vakavan huomautuksen” kahdelle kansanedustajalle – Eerola ja Gardew pyysivät anteeksi, Purra ei

18.12.2025

Lisää julmia talouslukuja hallitukselle: velkasuhteen piti vakautua, nyt 90 prosentin raja ylittyy jo ensi vuonna

18.12.2025

Vasemmistonaisten Pro Feminismi -palkinto Suomen Palestiina -verkostolle

18.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään