KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Turvapaikanhakijoita ei naurata Naurulla

Toimittajien on hyvin vaikea päästä Australian ulkoistamiin vastaanottokeskuksiin. Tämä kuva on otettu Manus-saaren keskuksesta maaliskuussa 2014. Kuvatoimisto on pikselöinyt turvapaikanhakijoiden kasvot tunnistamisen estämiseksi.

Toimittajien on hyvin vaikea päästä Australian ulkoistamiin vastaanottokeskuksiin. Tämä kuva on otettu Manus-saaren keskuksesta maaliskuussa 2014. Kuvatoimisto on pikselöinyt turvapaikanhakijoiden kasvot tunnistamisen estämiseksi. Kuva: All Over Press/Eoin Blackwell

Australian hallitus pitää kiinni pahamaineisista vastaanottokeskuksista Naurulla ja Papua-Uusi-Guinean Manus-saarella. Ruohonjuuritasolla turvapaikanhakijoita puolustava liikehdintä on kuitenkin aktiivista.

Melbourne – Kalle Erkkilä
18.6.2016 9.03

Maailman pakolaisten päivä

YK:n yleiskokouksen päätöksellä on vuodesta 2001 lähtien vietetty kesäkuun 20. päivää maailman pakolaisten päivänä.

Vuonna 2001 maailmassa oli 14 miljoonaa pakolaista. Määrä on viime vuosina kasvanut nopeasti.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan maailmassa on nyt peräti 59,5 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet lähtemään kotoaan. Heistä pakolaisia on 19,5 miljoonaa ja valtiottomia ihmisiä 10 miljoonaa.

Molemmat suuret puolueet vetävät tiukkaa linjaa pakolaisiin.

Tänä vuonna pakolaispäivän tapahtumia järjestetään yli 100 maassa. (KU)

”Free free the refugees” huusi kolmesataa mielenosoittajaa toukokuun lopulla Australian toiseksi suurimmassa kaupungissa Melbournessa.

Pakolaisten ihmisoikeuksia puolustavat mielenosoittajat vaativat Naurulla ja Papua-Uusi-Guineaan kuuluvalla Manus-saarella sijaitsevien vastaanottokeskusten sulkemista ja niissä asuvien turvapaikanhakijoiden asuttamista Australiaan.

Naurun ja Manuksen vastaanottokeskukset ovat tunnettuja surkeista olosuhteista, pakolaisten hyväksikäytöstä ja väkivallasta. Manus-saarelle on sijoitettuna runsaat 850 turvapaikanhakijaa ja Naurulle 500. Australia lähettää saarille kaikki turvapaikanhakijat, jotka yrittävät tulla maahan meriteitse.

ILMOITUS
ILMOITUS

Australian hallitus ei ole kuitenkaan valmis lakkauttamaan vastaanottokeskuksia, sillä sen mukaan tiukka politiikka turvaa maan rajat ja estää turvapaikanhakijoiden menehtymisen merellä. ”Pysäytetään veneet” onkin yksi hallituksen pakolaispolitiikan iskulauseista.

Paine Manus-saaren leirin sulkemiseksi kuitenkin kasvaa. Papua-Uusi-Guinean korkein oikeus totesi huhtikuussa, että saaren vastaanottokeskus on maan perustuslain vastainen. Oikeus päätti, että leiri pitää sulkea, mutta se ei määrittänyt sille ajankohtaa.

Papua-Uuden-Guinean hallituksen ja Australian johdon on tarkoitus käydä neuvotteluja, minne saarelle asutetut turvapaikanhakijat sijoitetaan. Päätöksiä tehdään todennäköisesti vasta heinäkuun alussa pidettävien Australian vaalien jälkeen.

Suurimmat puolueet tiukalla linjalla

Pakolaispolitiikka nousi esiin vaalikampanjassa toukokuussa, kun Australian maahanmuuttoministeri Peter Duttonin pakolaisvastaiset kommentit saivat paljon mediahuomiota. Australian liberaalipuoluetta edustava Dutton varoitti Sky News Australia -kanavan haastattelussa, että ”lukutaidottomat pakolaiset vievät australialaisten työt”.

Duttonin väite oli vastaus siihen, mitä mieltä hän on Australian vihreän puolueen suunnitelmasta kasvattaa vuosittaista pakolaiskiintiötä 50 000:een. Nykyisin maan kiintiö on 13 750 pakolaista vuodessa.

Erikoisen Duttonin kommentista tekee se, että hänen johtamansa maahanmuuttoministeriön raportin mukaan alle 20 prosenttia Australiaan saapuvista pakolaisista on lukutaidottomia. Ministeriön raportista selviää, että pakolaisista 75 prosenttia on käynyt lukiotasoisen koulutuksen ja 35 prosentilla on yliopistotutkinto.

Australian pääministeri ja liberaalipuolueen puheenjohtaja Malcolm Turnbull kuitenkin puolusti Duttonia The Guardian Australia -lehden haastattelussa. Hänen mukaansa ”pakolaiset voivat olla lukutaidottomia, mutta se ei ole kuitenkaan heidän oma vikansa”. Turnbull kuitenkin sanoi, että hän haluaa pakolaiset osaksi Australian työvoimaa.

Australian työväenpuolueen puheenjohtaja ja oppositiota johtava Bill Shorten sanoi Sydneyssä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että ”Dutton ei loukannut pelkästään pakolaisia, vaan niitä miljoonia maahanmuuttajia, jotka ovat auttaneet Australian rakentamisessa”.

Työväenpuolue ei ole kuitenkaan ottanut vaalikampanjassaan kantaa Naurun tai Manus-saaren sulkemisen puolesta. Molemmat Australian suurimmista puolueista ovat pitäneet kiinni tiukasta maahanmuuttopolitiikastaan vaalien alla. Parlamenttipuolueista ainoastaan vihreät ovat pitäneet ääntä saarilla sijaitsevien vastaanottokeskusten sulkemiseksi.

Pakolaisia puolustetaan ruohonjuuritasolla

Puoluepoliittisista toimijoista näkyvin rooli pakolaisten puolustajina on sosialisteilla, joilla ei kuitenkaan ole yhtään parlamenttipaikkaa. Puolue vaikuttaa ruohonjuuritasolla muun muassa järjestämällä mielenosoituksia ja kampanjoimalla.

Kansalaisjärjestöt ovat nostaneet pakolaispolitiikan ongelmia esiin vaalien alla. Useat ihmisoikeusjärjestöt ovat vaatineet Naurun ja Manuksen leirien sulkemista.

Pakolaisia tukeva järjestö FFFAD organisoi Melbournessa maahanmuuttoviraston piirityksen, jonka pääviestinä oli vaatimus vastaanottokeskusten sulkemisesta saarilla. Refugee Action Collective -järjestö on puolestaan järjestämässä pakolaisia tukevan mielenosoituksen Melbournessa maailman pakolaisten päivään liittyvän mielenosoituksen lauantaina.

Myös sosiaalisessa mediassa maahanmuuttopolitiikasta on käyty värikästä keskustelua vaalien alla. Pakolaistaustainen juristi Mariam Veiszahed aloitti Twitterissä suositun tunnuksen #soilliterate, jolla irvailtiin maahanmuuttoministeri Duttonin puheille.

”Peter Duttonin pitäisi olla peloissaan, koska olen pakolainen ja aion viedä hänen työnsä. Kissani kirjoitti tämän twiitin”, Veiszahed kirjoitti pikaviestipalvelussa.

Vaikka ruohonjuuritason tempaukset ovat saaneet paikallisessa mediassa runsaasti huomiota, mielipidetiedustelujen mukaan hallituksen maahanmuuttopolitiikalla on kuitenkin Australiassa kansan parissa laaja kannatus.

Australiassa on käytännössä kaksipuoluejärjestelmä, joten joko liberaalit tai työväenpuolue tulevat todennäköisesti johtamaan hallitusta. Naurun vastaanottokeskusta siis tuskin suljetaan, ellei maassa tapahdu heinäkuun vaaleissa suurta poliittista mullistusta.

Maailman pakolaisten päivä

YK:n yleiskokouksen päätöksellä on vuodesta 2001 lähtien vietetty kesäkuun 20. päivää maailman pakolaisten päivänä.

Vuonna 2001 maailmassa oli 14 miljoonaa pakolaista. Määrä on viime vuosina kasvanut nopeasti.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan maailmassa on nyt peräti 59,5 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet lähtemään kotoaan. Heistä pakolaisia on 19,5 miljoonaa ja valtiottomia ihmisiä 10 miljoonaa.

Molemmat suuret puolueet vetävät tiukkaa linjaa pakolaisiin.

Tänä vuonna pakolaispäivän tapahtumia järjestetään yli 100 maassa. (KU)

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään