Maailman pakolaisten päivä
YK:n yleiskokouksen päätöksellä on vuodesta 2001 lähtien vietetty kesäkuun 20. päivää maailman pakolaisten päivänä.
Vuonna 2001 maailmassa oli 14 miljoonaa pakolaista. Määrä on viime vuosina kasvanut nopeasti.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan maailmassa on nyt peräti 59,5 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet lähtemään kotoaan. Heistä pakolaisia on 19,5 miljoonaa ja valtiottomia ihmisiä 10 miljoonaa.
Molemmat suuret puolueet vetävät tiukkaa linjaa pakolaisiin.
Tänä vuonna pakolaispäivän tapahtumia järjestetään yli 100 maassa. (KU)
”Free free the refugees” huusi kolmesataa mielenosoittajaa toukokuun lopulla Australian toiseksi suurimmassa kaupungissa Melbournessa.
Pakolaisten ihmisoikeuksia puolustavat mielenosoittajat vaativat Naurulla ja Papua-Uusi-Guineaan kuuluvalla Manus-saarella sijaitsevien vastaanottokeskusten sulkemista ja niissä asuvien turvapaikanhakijoiden asuttamista Australiaan.
Naurun ja Manuksen vastaanottokeskukset ovat tunnettuja surkeista olosuhteista, pakolaisten hyväksikäytöstä ja väkivallasta. Manus-saarelle on sijoitettuna runsaat 850 turvapaikanhakijaa ja Naurulle 500. Australia lähettää saarille kaikki turvapaikanhakijat, jotka yrittävät tulla maahan meriteitse.
Australian hallitus ei ole kuitenkaan valmis lakkauttamaan vastaanottokeskuksia, sillä sen mukaan tiukka politiikka turvaa maan rajat ja estää turvapaikanhakijoiden menehtymisen merellä. ”Pysäytetään veneet” onkin yksi hallituksen pakolaispolitiikan iskulauseista.
Paine Manus-saaren leirin sulkemiseksi kuitenkin kasvaa. Papua-Uusi-Guinean korkein oikeus totesi huhtikuussa, että saaren vastaanottokeskus on maan perustuslain vastainen. Oikeus päätti, että leiri pitää sulkea, mutta se ei määrittänyt sille ajankohtaa.
Papua-Uuden-Guinean hallituksen ja Australian johdon on tarkoitus käydä neuvotteluja, minne saarelle asutetut turvapaikanhakijat sijoitetaan. Päätöksiä tehdään todennäköisesti vasta heinäkuun alussa pidettävien Australian vaalien jälkeen.
Suurimmat puolueet tiukalla linjalla
Pakolaispolitiikka nousi esiin vaalikampanjassa toukokuussa, kun Australian maahanmuuttoministeri Peter Duttonin pakolaisvastaiset kommentit saivat paljon mediahuomiota. Australian liberaalipuoluetta edustava Dutton varoitti Sky News Australia -kanavan haastattelussa, että ”lukutaidottomat pakolaiset vievät australialaisten työt”.
Duttonin väite oli vastaus siihen, mitä mieltä hän on Australian vihreän puolueen suunnitelmasta kasvattaa vuosittaista pakolaiskiintiötä 50 000:een. Nykyisin maan kiintiö on 13 750 pakolaista vuodessa.
Erikoisen Duttonin kommentista tekee se, että hänen johtamansa maahanmuuttoministeriön raportin mukaan alle 20 prosenttia Australiaan saapuvista pakolaisista on lukutaidottomia. Ministeriön raportista selviää, että pakolaisista 75 prosenttia on käynyt lukiotasoisen koulutuksen ja 35 prosentilla on yliopistotutkinto.
Australian pääministeri ja liberaalipuolueen puheenjohtaja Malcolm Turnbull kuitenkin puolusti Duttonia The Guardian Australia -lehden haastattelussa. Hänen mukaansa ”pakolaiset voivat olla lukutaidottomia, mutta se ei ole kuitenkaan heidän oma vikansa”. Turnbull kuitenkin sanoi, että hän haluaa pakolaiset osaksi Australian työvoimaa.
Australian työväenpuolueen puheenjohtaja ja oppositiota johtava Bill Shorten sanoi Sydneyssä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että ”Dutton ei loukannut pelkästään pakolaisia, vaan niitä miljoonia maahanmuuttajia, jotka ovat auttaneet Australian rakentamisessa”.
Työväenpuolue ei ole kuitenkaan ottanut vaalikampanjassaan kantaa Naurun tai Manus-saaren sulkemisen puolesta. Molemmat Australian suurimmista puolueista ovat pitäneet kiinni tiukasta maahanmuuttopolitiikastaan vaalien alla. Parlamenttipuolueista ainoastaan vihreät ovat pitäneet ääntä saarilla sijaitsevien vastaanottokeskusten sulkemiseksi.
Pakolaisia puolustetaan ruohonjuuritasolla
Puoluepoliittisista toimijoista näkyvin rooli pakolaisten puolustajina on sosialisteilla, joilla ei kuitenkaan ole yhtään parlamenttipaikkaa. Puolue vaikuttaa ruohonjuuritasolla muun muassa järjestämällä mielenosoituksia ja kampanjoimalla.
Kansalaisjärjestöt ovat nostaneet pakolaispolitiikan ongelmia esiin vaalien alla. Useat ihmisoikeusjärjestöt ovat vaatineet Naurun ja Manuksen leirien sulkemista.
Pakolaisia tukeva järjestö FFFAD organisoi Melbournessa maahanmuuttoviraston piirityksen, jonka pääviestinä oli vaatimus vastaanottokeskusten sulkemisesta saarilla. Refugee Action Collective -järjestö on puolestaan järjestämässä pakolaisia tukevan mielenosoituksen Melbournessa maailman pakolaisten päivään liittyvän mielenosoituksen lauantaina.
Myös sosiaalisessa mediassa maahanmuuttopolitiikasta on käyty värikästä keskustelua vaalien alla. Pakolaistaustainen juristi Mariam Veiszahed aloitti Twitterissä suositun tunnuksen #soilliterate, jolla irvailtiin maahanmuuttoministeri Duttonin puheille.
”Peter Duttonin pitäisi olla peloissaan, koska olen pakolainen ja aion viedä hänen työnsä. Kissani kirjoitti tämän twiitin”, Veiszahed kirjoitti pikaviestipalvelussa.
Vaikka ruohonjuuritason tempaukset ovat saaneet paikallisessa mediassa runsaasti huomiota, mielipidetiedustelujen mukaan hallituksen maahanmuuttopolitiikalla on kuitenkin Australiassa kansan parissa laaja kannatus.
Australiassa on käytännössä kaksipuoluejärjestelmä, joten joko liberaalit tai työväenpuolue tulevat todennäköisesti johtamaan hallitusta. Naurun vastaanottokeskusta siis tuskin suljetaan, ellei maassa tapahdu heinäkuun vaaleissa suurta poliittista mullistusta.
Maailman pakolaisten päivä
YK:n yleiskokouksen päätöksellä on vuodesta 2001 lähtien vietetty kesäkuun 20. päivää maailman pakolaisten päivänä.
Vuonna 2001 maailmassa oli 14 miljoonaa pakolaista. Määrä on viime vuosina kasvanut nopeasti.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan maailmassa on nyt peräti 59,5 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet lähtemään kotoaan. Heistä pakolaisia on 19,5 miljoonaa ja valtiottomia ihmisiä 10 miljoonaa.
Molemmat suuret puolueet vetävät tiukkaa linjaa pakolaisiin.
Tänä vuonna pakolaispäivän tapahtumia järjestetään yli 100 maassa. (KU)
lehti 