Lapualaiset muiluttivat työväentalon rakentajat

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Juurikorven työväenyhdistyksen perustivat tiilitehtaan työläiset ja pienviljelijät 110 vuotta sitten. Jälkimmäisiin kuulunut Erik Kyttä lahjoitti työväentalolle tontin, monet muut puutavaraa ja talkootunteja. Voimaa antoi sekin, että vähän aikaisemmin oli perustettu tiilitehtaalaisten ammattiosasto.

Talo sijaitsi kylästä hieman sivussa. Vuonna 1917 hyvän rahatilanteen turvin ostettiin toinen tontti varalle. Se oli viisas teko, sillä itsenäisyyspäivän yönä vuonna 1924 talo yllättäen paloi.

Uuden rakentamiseen uudelle tontille ryhdyttiin heti miten. Seinät ja katto valmistuivat, mutta työ jäi kesken. Kesällä 1930 saapuivat lapualaiset. He muiluttivat kolme rakentajaa ja naulasivat kiinni ovet ja ikkunat. Taloa ei voitu ottaa käyttöön.

Mutta talo on edelleen pystyssä. Sodan päätyttyä alkoivat vapaammat ajat. Talo valmistui vuonna 1946 ja 1970-luvulla siihen saatiin ravintolasiipi. Nyt sen suojissa kelpaa juhlia.

Ihmisiä katosi, tietoa on tallella

Juurikorven työväenyhdistyksen toimintaan 1950-luvun alusta alkaen osallistunut ja monissa luottamustehtävissä toiminut Ahti Kansa muistuttaa, että yhteistyöllä on pysytty pystyssä, menty eteenpäin ja saatu talokin toimimaan. Talkoohenkeä on siirretty polvesta toiseen vaikeinakin aikoina.

– Sukupolvet ovat vaihtuneet, ihmisiä on myös kadonnut, mutta tietoa 110 vuodesta on onneksi tallella, myös koottuna kirjana.

28. kesäkuuta tulee kuluneeksi 86 vuotta siitä, kun taloa rakentamassa olleet kirvesmiehet Akseli Lehtovaara ja Juho Ylitalo sekä muurari Eino Aarinen katosivat. Lapualaisten oppaana oli paikallinen poliisi, miehet vietiin kahdessa autossa ja pakotettiin ylittämään itäraja. Kenelläkään ei ollut asiaa takaisin, ainoastaan myöhemmin miestään seurannut Lehtovaaran puoliso palasi Suomeen.

Ahti Kansa muistuttaa, että se oli julmaa aikaa. Kunnioitusta ei tunnettu työväenliikkeen omaisuutta, toimintaoikeuksia eikä ihmisiäkään kohtaan.

Oma roolinsa yhdistyksen ja talon vastaisessa toiminnassa oli tiilitehtailija Lennart Tammistolla. Hän yritti ostaa tontin, jotta taloa ei rakennettaisi, olisi antanut tilalle maata jostakin metsän keskeltä. Vuonna 1946 tehtailija yritti estää sähkön myynnin talolle.

Juhlassa dramatiikkaa 1960-luvulta

Työväenliikkeen vaikeuksista on tietoa julkaistu, vaikka monet yksityiskohdat ovat jääneet piiloon. Tutkijat ja harrastajat ovat kirjoittaneet muun muassa SKP:sta, SKDL:sta ja taistolaisista.

– On hyvä, että tällaisia asioita tutkitaan, sitä on syytä jatkaa. Mutta pitää huomata, että työväenliikkeen historiassa on asioita, joista vaietaan, mutta jotka ansaitsevat julkisuutta, Kansa sanoo.

Juurikorven työväenyhdistys tarjoaa ”muistamisen puutteeseen” korjausta. Kansa kirjoitti Honka-liiton luhistumisvaiheesta kertovan näytelmän, jonka kantaesitys on juhlassa.

– Kyse on erikoisesta seikkailusta, johon SDP:n johto ryhtyi kaataakseen Urho Kekkosen vuonna 1962. Honka-liiton synty, epäonnistuminen ja sitä seurannut pyykinpesu kannattaa muistaa. Väinö Tannerin ikävä rooli tässä, eikä vain tässä, ei ollut työväenliikkeelle kunniaksi.

Näytelmä ruotii muun muassa sitä, millaista keskustelua SDP:n johdossa tuosta epäonnistuneesta seikkailusta käytiin.

Mutta liittyykö Tanner jotenkin Juurikorpeen? Liittyy, huomauttaa Ahti Kansa.

– Hänellä oli ikävä taustavaikuttajan rooli myös tämän yhdistyksen ahdistelussa 1920-luvulla.