KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Otso Kantokorpi: Viileää ja tulvivaa vettä

Vesiteemainen näyttely Veden varassa on suurin islantilaisen nykytaiteen katselmus Suomessa koskaan. Hekla Dögg Jónsdóttir:

Vesiteemainen näyttely Veden varassa on suurin islantilaisen nykytaiteen katselmus Suomessa koskaan. Hekla Dögg Jónsdóttir:
. Kuva: AMOS ANDERSONIN TAIDEMUSEO

Otso Kantokorpi
9.7.2016 12.00

Tuon tuostakin lukee ennustuksia siitä, että kolmas maailmansota tullaan käymään puhtaasta juomavedestä, vedenpuutteesta johtuvien kansainvaellusten ja niiden tuottamien jännitteiden, terrorismin ja konfliktien seurauksena.

Vesi on lisääntyvässä määrin ahneen kapitalismin kauppatavaraa. Nestlén tuolloinen pääjohtaja Peter Brabeck Letmathe hätkähdytti muutama vuosi sitten maailmaa esittämällä, että vesi on elintarvike, joka voidaan yksityistää ja jolle tulisi määritellä markkina-arvo. Makean veden rosvous moninaisine lieveilmiöineen on jo pitkään ollut käynnissä, mukana on Nestlén lisäksi useita jättejä kuten Coca-Cola ja Danone. Moni odottelee kauhulla kansainvälisten vapaakauppasopimusten vaikutusta pohjavesiin – eikä syyttä.

Monet pitävät puhdasta vettä ihmisoikeutena, ja näin tarkasteltuna tilanne ei ole hyvä. Planin mukaan joka yhdeksäs ihminen on vailla puhdasta juomavettä – siis kaikkineen 663 miljoonaa ihmistä. Meillä Suomessa ihmiset käyttävät keskimäärin 150 litraa vettä päivässä – kymmenkertaisesti verrattuna Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan.

ILMOITUS
ILMOITUS
Olin ensin jo vähän turtunut usein niin samalta ulkoisesti näyttävään nykytaiteeseen, mutta sitten kolahti.

Vesi voi siis olla mitä poliittisin taiteen aihe, vaikka monelle vesi taiteessa saattaakin olla lähinnä vain viehko järvimaisema. Symbolisesti käytettynä vedestä on moneksi, ja teemat ovat olleet usein maailmaa syleileviä: luominen, syntyminen ja uudelleensyntyminen.

Merien ja järvien symbolinen suunta on aina ollut kahtalainen: ne sekä erottavat että yhdistävät. Vesi on myös vaaran elementti: siihen voi hukkua tai sen varaan voi haaksirikossa joutua. Aina ei tarvitse olla kyse symboliikasta vaan raa’asta arjesta. Välimeri kuoleman merenä on viime vuosina tullut aivan liian tutuksi. Hukkuneesta pikkupojasta Alan Kurdista otetusta ikonisesta valokuvasta tuli nopeasti myös taiteen käyttövoimaa – niin hyvässä kuin pahassa.

Saarelaisilla on tietenkin aivan erityinen suhde veteen, ovathan he sen ympäröimiä. Näin me suomalaisetkin kuvittelemme järviemme kanssa: olemme ”tuhansien järvien maa”. Aika ohueksi vesisuhteemme on tainnut muuttua. Tämän voi päätellä niinkin raadollisesta seikasta kuin hukkumisesta.

Islantilaiset ovat varovaisia merensä kanssa, eikä siellä juurikaan hukuta, kun taas Suomessa kesäkuukaudet vievät mukanaan kymmeniä ihmisiä.

Vapaa-ajan kalastus ja mökkirannassa läträäminen ovat ihmiselämässä loppujen lopuksi aika pientä – niin mielenterveydelle tärkeitä kuin ne voivatkin olla. Itsekin puhun kapakassa siitä, kuinka tärkeää minulle on käydä vanhempieni mökillä Merenkurkun saaristossa, kalastaa ahvenia ja tuijotella merta. Todellisuudessa paratiisi on voimassa vain viikon vuodesta, joskus ei sitäkään. Helsingin kadut määrittävät elämääni paljon enemmän.

Uskon kuitenkin, että saaressa eläminen on toista. Olen viime vuosina viettänyt aikaani Saarenmaalla ja huomannut, että saarelaiset pitävät itseään ihan omana rotunaan mannervirolaisiin verrattuna, ja sama toimii toisinpäin.

Islantilaisetkin ovat saarelaisia, ja Islannin tärkein elinkeino oli pitkään kalastus ennen kuin matkailu ohitti sen vuonna 2013. Matkailukin perustuu kuitenkin pitkälti siihen, että kyse on veden ympäröimästä kaikille kaukaisesta paikasta – ja onhan siellä vielä ne geysiritkin.

Islannin jalkapallojoukkue löysi tiensä nopeasti kaikkien vähänkin jalkapallosta kiinnostuneiden – ja vähän muidenkin – suomalaisten sydämiin. Nyt olisi mahdollista löytää myös islantilainen kuvataide, sillä Pro Artibus -säätiön järjestämä ja taidehistorioitsija Juha-Heikki Tihisen kuratoima vesiteemainen näyttely Veden varassa on suurin islantilaisen nykytaiteen katselmus Suomessa koskaan.

Näyttely on esillä Helsingissä kahdessa paikassa: Forum Boxissa (31.7. saakka) ja Amos Andersonin taidemuseossa (12.9. saakka). Tammisaaressa se on esillä sekä Galleria Elverketissä (4.9. saakka) että Villa Schildtissä (4.9. saakka), mutta levittäytyy myös kaupungille.

Islantilainen kuvataide on Suomessa entuudestaan varsin tuttua. Sitä on esitellyt ansiokkaasti Pohjoismainen taidekeskus aikoinaan ja myöhemmin muun muassa Galerie Anhava. Sitä on myös hankittu julkisiin kokoelmiin, ja yksityisistä kokoelmista kannattaa mainita vaasalaisen Kuntsin modernin taiteen museolle kokoelmansa lahjoittanut Lars Swanljung, jolla on ollut lukkarinrakkautta islantilaista taidetta kohtaan.

En kuitenkaan usko, että mitään suurta islantilaisen taiteen buumia syntyy tämän näyttelyn myötä. Islantilaiset kuvataiteilijat ovat perinteisesti käsitteellisiä, vähän vaikeita ja vähäeleisiä. Heidän taiteellinen lähinaapurinsa on pitkään ollut New York, eikä kaiken tämän tuottamalla lähestymistavalla valloiteta suurta yleisöä. Islantilaiset taiteilijat ovat siihen liian viileetä (cool) joukkoa.

On tunnustettava, että olen nähnyt vain Helsingin osuuden, mutta tällainen tunne minulle tuli. Toisinaan kannattaa kuitenkin olla tuijottamatta liikaa kokonaisuuteen ja keskittyä siihen, mikä aidosti puhuttelee. Näin minullekin kävi.

Olin ensin jo vähän turtunut usein niin samalta ulkoisesti näyttävään nykytaiteeseen, mutta sitten kolahti. Vanhan konkarin ja Suomessakin entuudestaan tutun Rúrín (s. 1951) tulvaa ja sen vaikutusta käsittelevä monikanavainen videoinstallaatio Flooding (2007) onnistui vaikeassa tehtävässään olla sekä yhtä aikaa älyllisesti haastava että emotionaalisesti vaikuttava ja samalla myös informatiivinen ja kantaaottava.

Mielessäni väikkyy vieläkin kuva tulvassa kelluvasta linnunpesästä munineen sekä iso screeni tulvaan häviävästä vesiputouksesta. Voiko vahvempia symboleita nykyisestä maailmanmenosta olla? Ja pitkät juurensa on silläkin, aina Gilgameš-eepoksesta saakka.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Voisiko puutarhanhoidon nähdä myös toivon ja tulevaisuususkon käytännön politiikkana, kysyy tutkija Noora Kotilainen

Lentäminen lisääntyy koko ajan, vaikka samaan aikaan kampanjoidaan lentoboikottien puolesta.

Miksi vasemmistolaisuus tuntuu joskus raskaalta elämäntavalta? – Vastaus löytyy vasemmistoverosta

Emme auta palestiinalaisia kyttäämällä toistemme festivaaliosallistumisia

Itäisen Keski-Euroopan vaaleista tehdään julkisessa keskustelussa EU-vaalit, koska emme osaa tai edes halua syventyä maiden sisäpolitiikkaan

Uusimmat

Onko Suomen vasemmisto yhtä kasvuaddiktoitunutta kuin oikeisto?

Suojatti on ulkoasuaan myöten upea teos.

Murhatutkinta sivuroolissa Hélène Gullbergin lumoavassa dekkarissa Suojatti

Hallitus on ajanut kohtuuhintaisten asuntojen tuotannon vaikeuksiin.

Asunnottomuus kasvaa ensi kertaa yli kymmeneen vuoteen, vasemmistoliitolta viiden kohdan korjauspaketti

Stieg Larssonin luomaa Millennium-sarjaa jatkaa nyt Karin Smirnoff.

Ilveksen kynnet on hajanainen, koska edes Karin Smirnoff ei voi välttää kolmiosaisen dekkarisarjan keskimmäisen osan ongelmaa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

IS: Lisää keppiä työttömille ensi vuonna

 
02

”Hallitus haluaa laittaa työntekijät kuriin ja nuhteeseen” – IAU sai ensimmäiset uuden lain mukaiset lakkosakot

 
03

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

 
04

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

 
05

Rönni-Sällinen leikkausten vaikutuksista palvelualojen työntekijöihin: ”Sitten ei osteta lääkkeitä tai talvikenkiä tai tingitään ruoasta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Hallitus haluaa laittaa työntekijät kuriin ja nuhteeseen” – IAU sai ensimmäiset uuden lain mukaiset lakkosakot

19.09.2025

Minja Koskela: Hallitus on toimintakyvytön kansanmurhan edessä – välikysymys Palestiinan tunnustamisesta

19.09.2025

Kansanedustaja arvioi Orpon puheita: ”Kaukana todellisuudesta ja loukkaavaa”

19.09.2025

Postin listautuminen pörssiin vaarantaisi paitsi työpaikat, myös huoltovarmuuden, varoittaa Furuholm

19.09.2025

Pitääkö koko yhteiskunnan hypätä joka kerta, kun persut provosoivat, Koskela kommentoi keskustelua maahanmuuttajien toimeentulotuesta

19.09.2025

IS: Lisää keppiä työttömille ensi vuonna

19.09.2025

Suomalaiset teatterit lukevat gazalaisten lasten kertomuksia tänään perjantaina

19.09.2025

Pääministerillä eikä ulkoministerillä ollut aikaa – ”Kielii hallituksen prioriteeteistä”

19.09.2025

Kysymys Palestiinan tunnustamisesta kuumensi kyselytuntia – vasemmistoliitolla 35000 suomalaisen allekirjoittama vetoomus

18.09.2025

Rönni-Sällinen leikkausten vaikutuksista palvelualojen työntekijöihin: ”Sitten ei osteta lääkkeitä tai talvikenkiä tai tingitään ruoasta”

18.09.2025

Perussuomalaiset uhosi julkisuudessa ilmastopolitiikasta, taipui hiljaa hallituksessa ja eduskunnassa

18.09.2025

Kansanedustaja huolissaan mediakentästä: ”Ministeri on käyttänyt koko hallituskauden Ylen moukarointiin”

18.09.2025

Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät osa-aikatyötä tekeviin naisiin, kertoo Laboren selvitys

18.09.2025

Britannia tunnustamassa Palestiinan viikonloppuna – vasemmistoliitto, SDP ja vihreät vaativat Suomelta samaa

18.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään